Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei voi keskittyä kevään kehysriihessään vain jakovaltion laajentamiseen, arvioi Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
– Jakovaltiolla tarkoitan tässä yksipuolista keskittymistä pelkkään etuuksien lisäämiseen ja julkisten palvelujen parantamiseen ilman, että kannetaan huolta niiden rahoituksesta ja muusta yhteiskunnasta. Jakovaltio on kuin ravintola, josta irtisanotaan paikan ainoa kokki ja tilalle palkataan uusi tarjoilija. Toimivassa ravintolassa tarvitaan riittävästi molempia, Teemu Lehtinen kirjoittaa Taloustaidon blogissaan.
Hän kuvailee viime kevään hallitusneuvotteluita jakovaltion lyhyen paluun huippuhetkeksi. Neuvotteluiden alussa listattiin kahdeksan miljardin euron edestä uusia menoja eri ”ilmiökoreihin”.
– Vaikka toiveiden tynnyriä jouduttiin neuvottelujen kuluessa huomattavasti karsimaan, säilyi pääviesti koko prosessin ajan vahvana: jo riittää jatkuva rahanpuutteesta valittaminen, nyt valtiolla on taas jakovaraa. Valtiovarainministeri ei enää tässä hallituksessa määräile, Lehtinen kirjoittaa.
Talousennusteiden valossa hallituksen tavoitteet 75 prosentin työllisyysasteeesta ja julkisen talouden tasapainosta eivät ole toteutumassa. Lehtisen mukaan ”jakovaltion juhlat” eivät voi jatkua enää entiseen malliin, vaan hallitus voi joutua harkitsemaan myös menojen pienentämistä.
– Pelkkään jatkuvaan viennin vetoon ei parane turvautua, joten on pakko kantaa huolta myös yksityisestä kotimaisesta kysynnästä. Kansalaisten nettoansioiden ostovoimalla on nyt entistä enemmän väliä. Samoin kannustamisella työntekoon, Teemu Lehtinen sanoo.
– Kiristyvät verot olisivat tässä tilanteessa pahinta myrkkyä, maltillisilla veronkevennyksillä voidaan sen sijaan edistää tasapainoista kasvua.
Jakovaltion huippu on ohi – tervetuloa 2020-luvulle.
Blogi @Taloustaito #jakovaltio #kehysriihihttps://t.co/9iImRtFBaH pic.twitter.com/Sj4bLTT2KT— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) January 10, 2020
