Norjalaiset ja venäläiset tutkijat aikovat selvittää tulevana kesänä, vuotaako neuvostoliittolaisen K-278 Komsomolets -ydinsukellusveneen hylystä radioaktiivista jätettä ympäristöön.
Vuonna 1989 uponnut sukellusvene makaa edelleen 1680 metrin syvyydessä, noin 180 kilometriä Norjan Karhusaaren eteläpuolella.
Komsomolets oli suunniteltu kestämään äärimmäisen kovaa painetta ja toimimaan jopa noin tuhannen metrin syvyydessä. Esimerkiksi Venäjän uusien Jasen-luokan ydinsukellusveneiden turvallisen toimintasyvyyden arvioidaan olevan 450 metriä.
Komsomolets oli palaamassa Kuolan niemimaalla sijaitsevaan tukikohtaansa huhtikuun 7. päivänä 1989. Sukellusveneen perässä havaittiin yhtäkkiä tulipalo, joka pakotti aluksen nousemaan pinnalle reilun kymmenen minuutin kuluessa.
Miehistö ei saanut yrityksistä huolimatta liekkejä kuriin, minkä johdosta automaattinen turvajärjestelmä sammutti aluksen ydinreaktorin. Komsomolets menetti voimanlähteensä, ilma alkoi käydä vähiin ja lopulta myös aluksen ohjaus- ja kelluntakyky katosi.
Miehistön käskettiin siirtyä lentokoneista pudotettuihin pelastuslauttoihin, joista osa oli ajautunut kauemmas merelle. Hyytävän kylmä meri tappoi merimiehiä yksi kerrallaan.
Merenpohjaan upposi kaksi ydintorpedoa
Kun neuvostoliittolainen rahtialus Aleksandr Khloystsov saapui paikalle puolentoista tunnin kuluttua, oli enää 25 miestä hengissä. Yhteensä 69 miehistön jäsenestä 42 menehtyi.
Uraanipolttoaineella täytetyn ydinreaktorin lisäksi aluksen uumenissa piilee kaksi plutonium-taistelukärjellä varustettua torpedoa.
Vuonna 1992 tehdyn luotainkuvauksen perusteella sukellusveneen rungossa on laajoja, jopa 40 senttimetriä leveitä halkeamia. Keulassa sijaitsevan torpedo-osaston seinässä havaittiin puolestaan yli kuusimetrinen aukko. Ongelma ei ole katoamassa aivan pian, sillä plutonium-239-isotoopin puoliintumisaika on 24 000 vuotta.
– Kyseessä on ainoa Norjan lähellä sijaitseva ydinsukellusveneen hylky, josta on myös havaittu radioaktiivisia vuotoja, Norjan ydinturvallisuusviraston johtaja Inger Margrethe Eikelmann toteaa Barents Observer -julkaisulle.
Heinäkuussa tilanteeseen saadaan tuore katsaus, kun tutkimusalus G.O. Sars saapuu turmapaikalle robottikäsillä varustetun Ægir 6000 -luotaimen kanssa.
