IL: Näin suomalaisten kunto on romahtanut

Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen kulut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana, Iltalehti kirjoittaa.

Liikkumattomuus näkyy jo lapsuudessa esimerkiksi siten, että osa lapsista ei pääse kyykkyyn. Kahdeksasluokkalaisille tehdyssä Move 2020-mittauksessa joka kuudes ei päässyt kyykkyyn ja joka neljäs ei onnistunut alaselän ojennuksessa.

Myös varusmiesten cooper-testien tulokset ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Vielä 40 vuotta sitten palvelukseen astuneet varusmiehet juoksivat 12 minuutin juoksutestin aikana keskimäärin 2 760 metriä, mutta kahtena viime vuotena keskiarvo on painunut alle 2 400 metriin.

Samalla myös varusmiesten paino on noussut. Vuonna 1993 varusmies painoi keskimäärin 70,8 kiloa, mutta vuoden 2020 saapumiserissä keskimääräinen varusmiehen paino oli 78,1 kiloa.

UKK-instituutin suositusten mukaan aikuisten tulisi tehdä lihaskuntoa ja liikkeen hallintaa kehittävää harjoittelua kaksi kertaa viikossa ja liikkua rasittavasti 75 minuuttia tai reippaasti 2,5 tuntia viikossa. Lapsilla suositus on harrastaa reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä.

Reilusti sykettä ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa tulisi harrastaa kolme kertaa viikossa ja lihaksistoa ja luustoa vahvistavaa kuntoilua kolme kertaa viikossa.

IL:n mukaan tällä hetkellä kukaan ei tiedä, kuinka moni suomalaisista yltää suositusten mukaisiin liikuntamääriin. Asiaa vaikeuttaa myös koronaviruspandemian vuoksi annetut rajoitukset ja suositukset välttää kontakteja.

– Meillä ei tällä hetkellä ole tutkimustietoa siitä, liikkuvatko suomalaiset riittävästi uusien suositusten mukaan. Kysymys on auki, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari lehdelle.

Se kuitenkin tiedetään, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen kulut.

Vuonna 2018 julkaistussa valtioneuvoston raportissa liikkumattomuuden aiheuttavien kustannusten arvioidaan liikkuvan 3,2–7,5 miljardin euron välissä.

Kuluihin on huomioitu liikkumattomuudesta johtuvien sairauksien kuten diabeteksen, masennuksen tai rasvamaksan aiheuttamat hoitokustannukset.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
Näkökulma

Kun totuus on vasemmistolainen

Kaikki arvostelu on ”antitiedettä”, kun totuus on vasemmistolainen, professori Jukka Savolainen varoittaa näkökulmassaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)