Kilpailukykysopimuksen mukaan julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017-2019.
– Leikkaus on ollut yllättävänkin iso. Lomarahojen leikkaus on ollut tulotasosta riippuen joissain tapauksissa noin 250, joissain jopa 700 euroa. Jäsenkuntamme on ollut todella pöllämystynyt ja ihan raivona siitä, miten paljon 30 prosenttia lomarahasta on ollut. Meille on tullut todella ikäviä viestejä siitä, että näin isoja satasia on leikattu. Moni pienituloinen perhe on menettänyt monta kesälomamatkamahdollisuutta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.) sanoo Iltalehdelle.
Hän muistuttaa, että lomarahat ovat ansaittuja palkkoja.
– Aikoinaan on kuntapuolella sovittu, että kun palkankorotuksia ei ole saatu, lomarahoihin tulee siitä kompensaatiot.
Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa lomarahaleikkauksen kompensaatio ratkaistiin nimikkeellä ”paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä”. Korvaus maksetaan henkilöstölle tammikuussa 2019. Kertaerä on 9,2 prosenttia työntekijän palkasta.
Niemi-Laine sanoo, ettei tuloksellisuusraha korvaa lomarahojen leikkauksia täysimääräisenä. Lisäksi tuloksellisuusrahan suuruus riippuu palkasta, joten pienipalkkainen saa rahaa vähemmän kuin suurituloinen.
Sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (sd.) sanoo Iltalehdelle, että lomarahojen leikkaus on epäreilu siksi, että koskee vain julkisen alan työntekijöitä. Tehyn jäsenillä lomarahojen leikkaus on Rytkösen mukaan noin 600-700 euroa vuodessa.
– Ymmärrän täysin, miten suuria tunteita ja aggressioita tämä herättää, kun toisilta ei leikata mitään. Meidän jäsenistöllemme lomarahojen leikkaus on valtava summa.
