Ifin kyselytutkimuksen mukaan taloyhtiöiden osakkaista yli kaksi viidestä on huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta.
Useammassa kuin joka neljännessä (28 %) taloyhtiössä on viimeisen kolmen vuoden aikana lykätty remontteja tai pieniä korjauksia, paljastaa Ifin kysely.
Yleisintä lykkääminen on pienissä, alle 20 asunnon taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa taloissa. Useimmin kohteena ovat olleet pienet remontit tai huollot, mutta isojakin korjauksia, kuten putki- tai julkisivuremontteja, on lykätty useammassa kuin joka kymmenennessä taloyhtiössä.
Lähes joka toinen kertoo lykkäysten taustalla olevan säästösyyt. Säästösyyt korostuvat etenkin Uudenmaan ulkopuolella. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat joidenkin osakkaiden vastustus (32 %) ja taloyhtiön hallituksen toiminta (27 %).
– Olemme tunnistaneet ilmiön myös vakuutusyhtiössä: kustannusten ja korkojen nousu pakottavat monet taloyhtiöt etsimään säästökohteita. Osan taloyhtiöistä on hankala saada rahoitusta peruskorjauksiin. Pidemmällä aikavälillä etenkin peruskorjausten lykkääminen voi yhä useammin näkyä taloyhtiöissä laajempina vahinkoina, kommentoi yritysten omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Suvi Rantanen Ifistä tiedotteessa.
Kiinteistöjen ja rakenteiden kunto huolettaa osakkaita
Kyselyn mukaan taloyhtiön omistusasujista yli kaksi viidestä (43 %) on vähintään jonkin verran huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta. Suurin huoli on 1970–1989 valmistuneissa taloyhtiöissä asuvilla.
Seuraavaksi yleisimmin osakkaita huolettavat vuotovahingot (41 %) ja yhtiön taloudellinen tilanne (39 %). 1980-luvun taloissa asuvista osakkaista vuotovahinkoja pelkää jopa yli 60 prosenttia.
Ylivoimaisesti vähiten huolestuneita taloyhtiönsä asioista ovat alle 30-vuotiaat. Uudellamaalla asuvia mietityttävät muuta Suomea useammin murtoturvallisuus ja tuhoeläimet.
– Useampaa kuin joka kolmatta taloyhtiön osakasta huolettaa kyselyn perusteella se, onko taloyhtiön hallituksella riittävä tietämys kiinteistön hoidosta sekä mikä on isännöitsijän kyky tai halu ajaa taloyhtiön asioita. Taloyhtiön hallitukseen kuuluvat osakkaat ovat näistä huolissaan jopa hieman muita useammin, Rantanen kertoo.
– Huolta tuskin helpottaa, että etenkin pienissä taloyhtiöissä joudutaan nykyisessä taloustilanteessa miettimään hyvin tarkkaan, mistä palveluista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle maksetaan. Tämä kasvattaa hallituksen roolia ja vastuuta entisestään, hän jatkaa.
Kyselytutkimukseen vastasi 1 015 omistusasunnossa asuvaa täysi-ikäistä suomalaista maalis-huhtikuussa 2024. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla. Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.