Sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet 2010-luvulla selkeästi. Suomalaiselle kuluttajalle maksettavaksi tuleva monopoliyhtiön asettama siirtohinta on noussut keskimäärin lähes 50 prosenttia. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset, jotka mahdollistavat sähkön siirtohintojen keventämisen vuosittain 350 miljoonalla eurolla.
– Laki ja valvonta eivät ole toimineet. Yksityiset ja kuntien omistamat sähköverkkoyhtiöt ovat saaneet monopoliasemassa rahastaa suomalaisten piikkiin. Nyt tehdyt muutokset antavat valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden suitsia rahastusautomaattia, kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) sanoo.
Tammikuussa 2020 hallitus antoi lakiesitysluonnoksen sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi. Esityksessä ei oltu puuttumassa siihen valvontamalliin, joka määrittää kuluttajien maksettavaksi tulevan siirtohintojen tason ja verkkoyhtiöiden saaman tuoton. Lakiluonnos olisi antanut jatkoa nykyiselle valvontamallille.
– Lakiluonnos ei puuttunut ongelmiin, vaan se oli torso. Tämän vuoksi laadimme vuosi sitten keväällä kokoomuksen lakialoitteen siirtohintaleikkurista vaihtoehdoksi ja hallituksen kirittämiseksi, Vestman kertoo.
Kokoomus esitti, että lakiin kirjataan periaatteet siirtohintojen kohtuullisuudesta ja valvontamallin sisällöstä ja että hinnankorotuskattoa kiristetään. Vastaavia muutoksia esitettiin syksyllä jätetyssä kansalaisaloitteessa. Lakialoitteen jälkeen hallitus muutti esitystään siten, että hintojen valvontamalliin puututaan.
– Haluan kiittää hallitusta vaatimustemme ja lakialoitteen huomioimisesta. Sähköverkkoyhtiöiden on sallittu kerryttää tuottoa perusteetta satoja miljoonia euroja vuodessa. Nyt tähän vihdoin puututaan. Eduskunta myös velvoittaa hallitusta arvioimaan lisämuutostarpeita, Vestman toteaa.
Kokoomus jätti mietintöön vastalauseen, koska se olisi halunnut suitsia hintoja vielä tiukemmin.
– Oikeansuuntaiseen hallituksen esitykseen jätettiin yhä virheitä, joista vakavin on se, että sähköverkkoyhtiöille annetaan ylimääräinen hinnankorotusmahdollisuus. Hallituspuolueet nimittäin halusivat pidentää aikaa, jonka kuluessa verkkoyhtiöt saavat kerätä keräämättä jäänyttä laskennallista tuottoa, Vestman sanoo.
Hänen mukaansa tasoitusjakson pidennys antaa monopoliyhtiöille mahdollisuuden periä noin miljardin euron verran laskennallista tuottopottia kuluttajilta.
– Valitettavasti esityksen ongelmat heikentävät valvontamallin muutoksista johtuvia hyötyjä kuluttajille. Työ sähkön siirtohintojen saamiseksi kuriin jatkuu, Vestman toteaa.
