Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja, Suvi-Anne Siimes pohti sunnuntaina, miten kävisi jos jokainen sukupolvi vastaisi itse omista eläkkeistään.
Siimes on tehnyt uraa niin politiikassa kuin elinkeinoelämässä. Hän oli vasemmistoliiton puheenjohtaja vuosina 1998-2006, toimien myös ministerinä Paavo Lipposen hallituksissa 1998-2003. Siimes on sittemmin eronnut puolueesta.
Eläkkeet ovat puhuttaneet runsaasti viime aikoina. SDP:n kansanedustajat jättivät aikaisemmin lokakuussa kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas.) pienten työeläkkeiden korottamisesta. Kysymyksessä todetaan, että alle 1 400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja.
Ministeriä pyydetään myös selvittämään, voisiko työeläkkeitä korottaa puoliväli-indeksillä taitetun indeksin sijaan.
Kansanedustajien aloitetta on kuvailtu yllättäväksi, sillä SDP:n puoluekokous ei vuonna 2017 tukenut nykyisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen aloitetta puoliväli-indeksiin siirtymiseksi.
Nyt Siimes pohtii eläkejärjestelmän uudistamista ja sen vaihtoehtoja.
– Mitä tapahtuisi, jos jokainen sukupolvi vastaisi omista eläkkeistään itse? Ainakin se, että sukupolvien välisessä onnekkuudessa olevia eroja ei voitaisi silloin enää tasata. Toisten eläkkeisiin tulisi isompia lovia, jos talouden huonoja aikoja sattuisi heille paljon, Siimes kirjoittaa Twitterissä.
– Sama koskisi sitä vaihtoehtoa, että omasta eläketurvasta tulisi vastata jatkossa aiempaa enemmän itse. Henkilökohtainen varautuminen vaatisi varmasti tuekseen myös verovähennykiä. Sekin rasittaisi julkista taloutta, toki eri mekanismilla kuin nykyinen malli, hän jatkaa.
Siimes toivoo, että eläkkeistä keskusteltaessa muistettaisiin myös hänen lastenlastensa sukupolvi, 2010- ja 20-luvuilla syntyneet. Heidän ikäluokkansa on pienempi kuin ”poliittisten nuorisojärjestöjen aktiivien” ikäluokat, ja eläkkeiden rahastoinnin lisääminen auttaisi heitä, Siimes kirjoittaa.
– Mistä rahaa lisärahastoitiin olisi sitten saatavissa? Yksi vaihtoehto on maksun nosto. Toinen voisi olla eläkeiän nosto ja siitä säästyvien varojen ohjaaminen lisärahastointiin. Kolman puolestaan jokin näiden yhdistelmä. Myös sijoituspuolta voidaan kehittää eri tavoin.
Sama koskisi sitä vaihtoehtoa, että omasta eläketurvasta tulisi vastata jatkossa aiempaa enemmän itse. Henkilökohtainen varautuminen vaatisi varmasti tuekseen myös verovähennykiä. Sekin rasittaisi julkista taloutta, toki eri mekanismilla kuin nykyinen malli. 2/X
— Suvi-Anne Siimes (@SuviAnneSiimes) October 24, 2021
Mistä rahaa lisärahastoitiin olisi sitten saatavissa? Yksi vaihtoehto on maksun nosto. Toinen voisi olla eläkeiän nosto ja siitä säästyvien varijen ohjaaminen lisärahastointiin. Kolman puolestaan jokin näiden yhdistelmä. Myös sijoituspuolta voidaan kehittää eri tavoin. 4/X
— Suvi-Anne Siimes (@SuviAnneSiimes) October 24, 2021
