Yrittämisen ja omistamisen verotus tulee uudistaa alentamalla yhteisöverokantaa, luomalla neutraali osinkoverotus sekä luopumalla pääomatuloverotuksen progressiosta, kirjoittaa oikeustieteen tohtori Janne Juusela EVA Analyysissa Verotuksen kolmiloikka.
– Verojärjestelmän kilpailukyvyn parantaminen on mahdollista toteuttaa nopeasti, koska se on lähes täysin kansallisen lainsäätäjän käsissä. Nopea toteutus toimii myös koronakriisin elvytystoimena, Borenius Asianajotoimiston osakas, asianajaja Janne Juusela sanoo tiedotteessa.
Yritysverotuksen taso vaikuttaa yritystoiminnan ja investoimisen houkuttelevuuteen. Sillä on myös merkitystä kansainvälisten yritysten avaintoimintojen sijoittumisen kannalta.
– Suomen yhteisöverokanta ei ole enää niin kilpailukykyinen kuin muutama vuosi sitten, Juusela perustelee.
Juuselan esittämässä verotuksen kolmiloikassa yhteisöverokanta lasketaan 15 prosentin tasolle. Osinkoverotus uudistetaan siten, että kaikista osinkotuloista maksetaan 17,7 prosentin vero riippumatta yhtiön nettovarallisuudesta ja tulojen tasosta.
Yritykseen sijoitetun omaisuuden tuoton kokonaisveroaste yhdessä yhteisöveron kanssa asettuu 30 prosenttiin eli samalle tasolle pääomatuloveron kanssa. Pörssiosinkoja
kohdellaan samoin kuin listaamattomien yritysten osinkoja.
Pääomatuloverotuksessa siirrytään yhdenmukaiseen 30 prosentin verokantaan.
Suomen yhteisöverokanta on viime vuosina menettänyt kilpailukykyään suhteessa muihin maihin, kun useissa maissa on laskettu yhteisöverokantaa. Nykyinen osinkoverotus ei kannusta kasvuun, ja pääomatuloverotus on kansainvälisesti verrattuna kireää.
Koronakriisin vuoksi Suomen kansantalous supistuu tuntuvasti vuonna 2020, ja julkinen talous on kääntynyt voimakkaasti alijäämäiseksi. Valtio voi tiettyyn rajaan asti rahoittaa julkisia menoja velalla, mutta se ei voi yksin luoda kestävää kasvua, sillä talouskasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä. Hyvinvoinnin rahoituspohjan turvaaminen edellyttää Juuselan mukaan rakenteellisia uudistuksia.
