Kunnissa ratkotaan parhaillaan isoja taloudellisia haasteita, joiden vuoksi kuntien velvoitteita ei voi enää lisätä, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Hänen mukaansa kunnilla ei esimerkiksi olisi varaa vanhustenhuollon nykyistä korkeampaan hoitajamitoitukseen tai varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkankorotuksiin.
− Keskustelu hoitajamitoituksen nostamisesta ei ole realistinen. Siinä on paniikissa haettu helppoa ja nopeaa ratkaisua. Jos hoitajamitoitus nostettaisiin kauttaaltaan 0,7:een, se vaatisi tuhansia hoitajia lisää. Sellaista määrää ei saada mistään, eikä mitoitukseen olisi taloudellisesti varaa, Minna Karhunen sanoo Verkkouutisille.
Varhaiskasvatuksessa on kärsitty työvoimapulasta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kunnat ovat nostaneet päiväkotien työntekijöiden palkkoja valtakunnallisessa kuntien työ- ja virkaehtosopimuksessa sovitun järjestelyerän turvin.
Päiväkotien työvoimapula pahenee Karhusen mukaan, kun varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa lisätään uuden varhaiskasvatuslain myötä. Kunnilla ei hänen mukaansa ole varaa houkutella lisää väkeä alalle palkankorotuksin.
− Työvoimapulaa on eri aloilla, mutta ongelma ei ratkea sillä, että ammatti kerrallaan aletaan kilpailla palkoilla, Karhunen sanoo.
− Valtiollakaan ei ole ylimääräistä rahaa, jolla se voisi kuntia tukea. Sen pitäisi lopettaa vaatimusten lisääminen kunnille, hirveän helposti niitä on nyt tullut lisää. Kuntien tehtävien vähentäminen on jäänyt näennäiseksi, hän lisää.
Työllisyysaste 75 prosenttiin
Kuntatalouden vahvistamiseksi tulisi Karhusen mukaan kansantalouteen ylipäätään saada lisää rahaa ja työllisyysastetta yhä nostettua. Hallituksen saavuttama 72 prosentin työllisyysaste ei hänen mielestään riitä.
− Työllisyysaste pitää saada 75 prosenttiin, uuden hallituksen pitää ottaa tämä tavoitteeksi. Nopein keino onnistua tässä on parantaa työhyvinvointia, jotta ihmiset jaksavat ja pystyvät tekemään töitä. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, Karhunen sanoo.
Kuntien on Karhusen mielestä tarvittaessa pohdittava myös kuntaliitoksia.
− Kuntien pitää kysyä, pystymmekö tuottamaan palvelut. Kuntien itsehallinto on tärkeä, mutta kuntalaiselle on tärkeämpää saada asianmukaiset palvelut. Se on tärkeämpää kuin kunnan nimi, hän sanoo.
