Talouselämä-lehti uutisoi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään, 68, laskuttaneen tällä vaalikaudella eduskuntaa noin 120 000 eurolla. Tämä on eduskunnan käyttämistä asiantuntijoista eniten. Mäenpää on antanut yksinomaan perustuslakivaliokunnalle yli sata lausuntoa.
Eduskunnan tärkeiden valiokuntien suppean huippuasiantuntijoiden ryhmän on väitetty käyttävän suurta valtaa. Äsken tiedustelulait palautettiin eräiden professorien twitter-viestien jälkeen viime hetkillä valiokuntakäsittelyyn.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz on puhunut oikeusoppineiden taustan vaikutuksesta heidän toimilleen. Zyskowiczin mukaan perustuslain tulkinta on juridiikan ja politiikan välimaastoa, ja tulkintaan aina vaikuttaa tulkitsijan arvomaailma. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi äsken ongelmaksi valtiosääntöasiantuntijoiden vähäisen määrän.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäällä on eräiden muiden asiantuntijoiden tavoin taustaa 1970-luvun kommunistisessa nuorisoliikkeessä.
Olli Mäenpää väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1979. Samana vuonna ilmestyi Love Kirjojen teos Suomalainen kapitalismi. Tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa.
Kansitekstinsä mukaan teos rakentui ”marxilaiselle teorialle kapitalismista ja sen kehitysvaiheista”. Olli Mäenpää kirjoitti teokseen sen jakson Hallintokoneisto. Hallintokoneisto valtiokoneiston osana / Hallintokoneiston kehityksen erityispiirteet.
Seuraavat ovat lainauksia Olli Mäenpään teokseen kirjoittamasta retoriikasta.
Hallintokoneisto muodostaa valtiokoneiston organisaation laajimman osan. Se on valtion vallan toteuttamisen luonteenomaisimpia muotoja poliisin ja armeijan ohella. Vaikka hallintokoneisto on porvarillisen politiikan toteuttaja, sen elimet toimivat verrattain itsenäisesti suhteessa hallitsevaan luokkaan. Tätä mahdollisuutta tehostavat mm. hallintoelimistön paisuminen ja monimutkaistuminen, hallintomenetelmien erityispiirteet, hallintokoneiston omat normit ja menettelytavat sekä sen elimiin kohdistuva työväenluokan vaikutus. Tämä voi toisaalta johtaa kritiikittömään käsitykseen hallintokoneiston neutraalisuudesta ja uskoon sen kautta esimerkiksi hallituksen aloitteesta ajettavista uudistuksista. Porvarillisen politiikan toteuttamiseen hallintokoneistossa vaikuttavat mm. virkamiesten rekrytointi (useimmilla on porvarillinen tausta), hallintokoneiston organisaatiorakenne (kollegiaalisuus, hierarkkisuus ym.) ja siirto- tai etenemisen katkeamisen uhka pelottimina. …
”Oikeiston päivittäisen
propagandan pääpaino”
Mäenpää totesi Suomalainen kapitalismi -kirjassa myös, että ”on ymmärrettävää, että suuryritysten suhtautuminen hallintokoneiston voimistumiseen ei ole yksiviivaista”.
Toisaalta tämä voimistuminen voi avata mahdollisuuksia suuryritysten etujen tehokkaaseen läpiajoon hallintokoneistossa. Toisaalta puolueiden ja virkamiesten ote erityisesti työvoiman uusintamiseen liittyvissä kysymyksissä voi toimia suuryritysten välittömiä vaatimuksia vastaan. Lisäksi hallintokoneiston kasvu nähdään jarruna pääoman kasaantumisen kiihdyttämiselle. Niinpä oikeiston päivittäisen propagandan pääpaino on suuntautunut hallintokoneiston kasvua vastaan ylipäänsä. Hyökkäyksen erityisenä kohteena ovat olleet julkiset palvelut. Vaatimuksena on ollut hallintotoiminnan rajaaminen lähinnä oikeusturvan ja sosiaalipalvelujen alueelle, näidenkin palvelujen supistaminen sekä muun toiminnan hoitaminen yksityisesti. …, Olli Mäenpää kirjoitti.
Hallintokoneistoon eivät suuntaudu vain kotimaisten kapitalistijärjestöjen vaatimukset, vaan länsi-integraation edetessä yhä enemmän kansainvälisten kapitalististen järjestöjen oheet. Erityisesti OECD on keskeinen eri politiikan lohkojen suuntaviivojen hahmottava elin. Suomeen sen talouspoliittiset neuvot ja suositukset suodattuvat varsinkin Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin virkamiesten tiiviiden yhteyksien kautta. Esimerkiksi työvoimapolitiikassa OECD:n mallit ovat näkyneet selvästi (ks. 4. luku). Myös EEC:n lainsäädännön vaikutus on nähtävissä, mm. veropolitiikassa pyrkimyksenä siirtyä asteittain arvonlisäverojärjestelmään.
Vaikka alemman hallintokoneiston hajanaisuus on edesauttanut suuryritysten vaikutusten välittymistä niihin, tämä hajanaisuus antaa myös demokraattisten vaatimusten toteuttamiselle tiettyjä otollisia mahdollisuuksia – erillisiä hallintoelimiä on mahdollista saada voimakkaalla painostuksella yksityistapauksissa irtautumaan porvarillisesta politiikasta. Eräät kouluhallituksen ratkaisut ja työsuojeluhallituksen alun perin pitkälle työpaikkojen vaatimuksia vastaava päätös työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä ovat tästä esimerkkejä.
