Suurin osa ekonomisteista on epävarmoja tai vailla mielipidettä siitä, onko Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelema niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.
Vain kolmasosa (34 %) ekonomisteista katsoo, että hallituksen työvoimapalveluiden uudistus pohjoismaisen mallin mukaan ratkaisee tehokkaasti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Yhdeksän prosenttia on eri mieltä.
Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä 46 prosenttia on kuitenkin epävarmoja ja yksitoista prosenttia vailla mielipidettä.
Taloustieteilijät pitävät työvoimapalveluiden kehittämistä järkevänä, mutta hallituksen mallin vaikutuksia vaikeasti ennakoitavana. Kommenteissaan moni toteaa myös, että muiden pohjoismaiden Suomea korkeampaan työllisyyteen on muitakin syitä kuin työvoimapalveluiden laatu ja resursointi.
– Työnhaun tuki parantaa siihen osallistuneiden työllisyyttä vertailuryhmään nähden lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin luotettavaa näyttöä siitä, että työnhaun tuella on merkittäviä susbtituutiovaikutuksia, eli se vaikuttaa pääosin siihen ketkä työllistyvät, eikä työllisyyden kokonaistasoon, sanoo Suomalaisen ekonomistipaneelin raadin uusi puheenjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
