Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tähän mennessä ilmoittamat työllisyystoimet ovat herättäneet epäilyjä 75 prosentin työllisyystavoitteen uskottavuudesta.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan reformit vaikuttavat simulointien perusteella lähinnä heikentävän työllisyyttä.
Esimerkiksi aktiivimallin purkaminen vähentää työllisten määrää 5000–12 000 henkilöllä. Työttömyysturvan tasokorotuksen on arvioitu heikentävän työllisyyttä noin 4000 hengellä.
Kotitalousvähennyksen leikkauksesta ei ole saatavilla tarkempia vaikutusarvioita, mutta muutos tuskin ainakaan lisää työllisyyttä. Vähennystä on perusteltu aiemmin myönteisillä työllisyysvaikutuksilla ja harmaan talouden torjumisella.
– Näyttää siltä, että hallituksella riittää tehtävää jo siihen, että päästään työllisyysvaikutuksissa plussan puolelle, Kärkkäinen kirjoittaa Twitterissä.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multalan mukaan heikkenevä taloussuhdanne tulee todennäköisesti vaikeuttamaan työllisyystavoitteen saavuttamista.
– Työllisyyden kasvu tulee vaatimaan aivan eri tason toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi näyttää siltä, että myös suunniteltu perhevapaauudistus heikentää työllisyyttä, Multala sanoo.
Simuloin/kokosin tällä hetkellä tiedossa olevien reformien työllisyysvaikutuksia. Näyttää siltä, että hallituksella riittää tehtävää jo siihen että päästään työllisyysvaikutuksissa plussan puolelle. pic.twitter.com/uJ39zVXV58
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) September 4, 2019
Juuri näin, suhdanne ei työllisyystavoitteen saavuttamisessa auta, vaan kaikki työllisyyskasvu pitää saavuttaa aitojen työllisyysreformien avulla. Tällä hetkellä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta sitä kannattaa toki silti tavoitella.
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) September 4, 2019
