Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa uutuusteoksessaan Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä (Into), että ”eduskunnassa suhtaudutaan yleensä hienovaraisesti muiden mokailuun, ja mikäli ne päätyvät julkisuuteen, ei toisen epäonnelle sovi naureskella pahassa mielessä”.
– Poliitikot tietävät, että jokaisen elämästä löytyy ainekset skandaaliin ja että osalla mediasta on vahva intressi rakentaa näitä kohuja. Siten julkisuus näyttäytyy yhteisenä riskinä ja synnyttää yhteenkuuluvuutta sellaistenkin edustajien välille, joilla ei ole ideologista yhteismaata. Toisinaan ei mediakohu välity eduskunnan arkeen lainkaan; kohun keskellä olevan edustajan odotetaan hoitavan tehtäviään normaalisti ja häntä kohdellaan normaalisti, Anna Kontula toteaa.
– Julkisuusmylläkkään joutunutta saatetaan myös tukea. Tämä pätee erityisesti tilanteisiin, joissa kohun aiheuttanutta seikkaa pidetään sillä tavoin vähäpätöisenä tai yksityisyyden piiriin kuuluvana, että henkilön ei koeta ansainneen julkista riepotusta.
– Edustajien käyttäytymistä säätelevien normien lisäksi esiintyy eduskunnassa käytäntöjä, joiden tehtävänä on piilottaa julkisuudelta normirikkomuksia tai sellaista toimintaa, joka talon sisällä on hyväksyttyä, mutta saattaisi herättää laajemmalti pahennusta. Tällainen kollegiaalinen kasvojen suojelu oli kaikille (Kontulan kirjassa) haastateltaville tuttu, vaikka siitä harvoin kuulee varsinaisesti puhuttavan.
Hurjapäätä estetään
Anna Kontulan haastattelemat anonyymit kansanedustajat sanovat näin:
Tietyn tasoinen solidaarisuus instituutiota ja kollegoja kohtaan kuuluu talon kirjoittamattomiin sääntöihin.
Siinä on semmonen paradoksi: koko ajan täällä kilpaillaan, mutta toisaalta instituution arvovallasta huolehtiminen on jokaisen etu ja velvollisuus.
Jos yksi leimaantuu, se leimaa myös muita, on kaikille kiusallista. Kun on puhuttu niin paljon kansanedustajalaitoksen alennustilasta.
Anna Kontula kuvailee esimerkkinä tilannetta, jossa täysistunnot jatkuvat myöhään iltaan. Tällöin hänen mukaansa syntyy toisinaan tilanteita, joissa jo baariin lähtenyt edustaja saa päähänsä palata saliin puhumaan.
– Vaikka perustuslaki turvaa kansanedustajan puhevapautta, näissä tilanteissa sääntönä on, että paikalle sattuneet kollegat ainakin yrittävät estää hurjapäätä avaamasta suutaan, mieluummin astumasta täysistuntosaliin lainkaan.
Talossa on kuitenkin semmoinen jännä suojelukulttuuri esimerkiks päihteiden käytön osalta. Et suojellaan koko eduskunnan arvovaltaa sillä, et pidetään töppöilyt piilossa.
Toisaalta siinä piilee semmonen välinpitämättömyyden riski, et vakavaankaan alkoholiongelmaan ei puututa.
Lyhyttä peliä
– Poliitikkojen vastavuoroinen kasvojen suojelu ei perustu vain ryhmäsolidaarisuuteen, vaan sitä myös sanktioidaan. Jos edustaja jää kiinni kollegansa polttamisesta, häntä paheksutaan ja hän saa alhaisen ja epäluotettavan leiman, joka vaikeuttaa työskentelyä yhteisössä, Anna Kontula kirjoittaa.
Ne on sun kollegoita kuitenkin, niin lähet sä pilaan sun omaa työyhteisöä ja otat samalla kiinnijäämisen riskin. Sellaset suljetaan ulos, jotka rikkoo solidaarisuuskoodia. Haluut sä olla seuraavat vuodet hylkiö, pelata lyhyttä peliä?
Kirjan mukaan ”ajoittaisesta rakoilusta huolimatta sääntö pätee silti yllättävän hyvin ottaen huomioon, että lähes kuka tahansa poliitikko voi kaivaa kenestä tahansa kollegastaan esiin sellaista, joka huonossa valossa esitettynä saattaisi vaarantaa tämän poliittisen uran – sairauksia, salarakkaita, toilailuja, perversioita, rahasotkuja, epäonnistumisia ja niin edelleen”.
Henkilökohtaiset asiat eivät vuoda niin helposti. Kaikki tietää, että me ollaan vaan ihmisiä ja kaikki samalla haavoittuvia. Siinä samalla suojataan eduskunnan arvovaltaa huolehtimalla kaikista.
Kiinnostavaa Kontulan mielestä onkin, että varsinaisten politiikan sisältökysymysten kohdalla vaikenemisen normi ei ole yhtä selkeä: ”Luottamuksellisissakin neuvonpidoissa ainakin kokeneemmat poliitikot ottavat itsestäänselvyytenä, että kiinnostavat yksityiskohdat löytyvät viimeistään seuraavan aamun lehdestä”.
LUE MYÖS:
Kansanedustajien yllätys: ”Paljon alkoholismia ja salasuhteita”
”Aamulla löydän edustajakollegani oksentamasta”
