Ruotsalainen veteraanipoliitikko Carl Bildt kehottaa Euroopan unionia kohtaamaan vallitsevan geopoliittisen todellisuuden. EU on hänen mukaansa pitkän aikaa menettänyt suhteellista painoarvoaan kansainvälisessä politiikassa, jonka muita keskeisiä toimijoita ovat Yhdysvallat, Kiina ja revansistinen Venäjä.
– Haluaako EU olla ja kykeneekö se olemaan maailmanvalta kolmen muun rinnalla? Vai antautuuko se yksinkertaisesti niiden pyrkimysten pelikentäksi, Ruotsin entinen pitkäaikainen pää- ja ulkoministeri kysyy sanomalehti Financial Timesin julkaisemassa kirjoituksessa.
Euroopan komission tulevan puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja muiden EU-johtajien on hänen mukaansa vastattava tähän haasteeseen aikana, jolloin Euroopan yllä jälleen leijuu tummia pilviä.
– Kun uusi johto Brysselissä ottaa paikkansa, sen on keskityttävä vahvistamaan keinoja, joilla EU välttyisi vajoamasta yhä syvemmälle globaaliin merkityksettömyyteen, Bildt toteaa.
– EU:n on löydettävä mekanismi sellaisen ulkopolitiikan toteuttamiseksi, joka kykenee paremmin turvaamaan unionin strategista suvereniteettia. Sen tulisi käynnistää Euroopan tason poliittinen prosessi, joka kehittää unionin itsenäistä toimintakykyä ja luo samalla uusia mekanismeja jäsenvaltioiden keskinäisen yhtenäisyyden edistämiseksi, hän sanoo.
Vaihtoehtoinen skenaario on synkkä
Bildt ei pidä perusteltuna olettaa, että kansainvälinen tilanne olisi lähiaikoina muuttumassa EU:n kannalta myönteisempään suuntaan.
– Venäjällä epävarmuus ja epävakaus lisääntyvät Vladimir Putinin presidenttikauden lähestyessä loppuaan. Hänen on nykytiedon mukaan määrä siirtyä syrjään vuonna 2024. Samaan aikaan on epätodennäköistä, että Kiina muuttaisi merkittävästi kurssiaan – ei ainakaan niin kauan kuin presidentti Xi Jinping pysyy vallassa, Bildt arvioi.
Jos Donald Trump valitaan vuonna 2020 uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi, Bildt pitää luultavana, että USA:n toimintaan liittyvät haasteet lisääntyvät EU:n näkökulmasta entisestään.
– Lähi-idässä tämänhetkinen trendi on kohti konfliktien lisääntymistä pikemminkin kuin niiden vähentymistä. Sota USA:n ja Iranin välillä – ja palestiinalaisten oikeuksien jatkuva kiistäminen – haastavat Euroopan ydinintressejä, hän arvioi.
Euroopassa kaivataan hänen mukaansa nyt kiireellisesti vahvaa johtajuutta myös asialistalle nousevien uusien kysymysten, kuten digiajan pelisääntöjen ja rakenteiden määrittelemiseksi.
– Tämä kaikki merkitsee sitä, että EU:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta vakavasti otettavaksi toimijaksi uudella suurvaltakamppailun aikakaudella. Muussa tapauksessa sitä uhka merkityksettömyys – tai jotain vielä pahempaa, Bildt kiteyttää.
