Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) pitää kysymyksiä rokotusjärjestyksen muuttamisesta perusteltuina. Hänen mukaansa järjestystä olisi hyvä miettiä uudelleen nykyisten epidemiatietojen valossa. Rinne sanoo Helsingin Sanomille, että Suomen nykyinen strategia on tehty erilaiseen tilanteeseen.
– Perusoikeuksien näkökulmasta olisi perusteltua käydä läpi, miten työikäisten massarokotukset suunnataan. Pitäisikö rokotusjärjestyksessä näkyä tautitilanteen epidemiologiset perusteet niin, että rokotuksia keskitettäisiin enemmän alueille, joissa asutaan tiiviisti ja missä ihmiset kulkevat rajojen yli?, Rinne toteaa.
Ajattelun taustalla on Suomen epidemiatilanteen heikkeneminen ja voimakas eriytyminen. Uusimaa on tällä hetkellä aivan omissa tartuntaluvuissaan ja entistä herkemmin tarttuva niin kutsuttu brittivariantti on muuttumassa alueella hallitsevaksi viruskannaksi.
Rinteen mukaan riskialueiden väkeä rokottamalla voitaisiin mahdollisesti välttää perusoikeuksien kannalta hankalia rajoitustoimia ja myös suojella koko kansan perusoikeuksia rauhoittamalla pahimpia epidemia-alueita.
Rokotusjärjestyksestä on keskusteltu viime päivinä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ekonomisti Mikko Kiesiläinen arvosteli hallituksen rokotuspolitiikkaa eilen ja esitti rokotusten keskittämistä paikkakunnille, joilla virusta ylipäänsä esiintyy.
Rokotteita jaetaan Suomen kuntiin niiden asukasluvun mukaan. Epidemiatilannetta ei siis huomioida. Kiesiläinen jakoi esimerkkinä tilanteesta listan paikoista, joissa väestöstä on rokotettu jo 15-20 prosenttia, mutta joissa ei ole todettu yhtäkään koronatapausta ainakaan kahteen viikkoon. Kiesiläinen syytti hallitusta siitä, että se panee aluepoliittisen solidaarisuuden terveyden edelle.
Myös rokotusten ennakoitua hitaampaa etenemistä on pidetty perusteena rokotusjärjestyksen muuttamiselle. Kohdentamisen vaikutukset korostuvat, kun koko väestöä ei voidakaan rokottaa nopeasti.
Esimerkiksi professorit Mika Kortelainen ja Topi Miettinen ovat esittäneet, että muun muassa ammattiryhmien koronariskejä olisi syytä vertailla ja ottaa huomioon rokotettaessa. Tällä voitaisiin heidän mukaansa saavuttaa suuria terveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
