Rokotusten venyminen ennakoitua pidemmälle ajalle lisää Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelaisen ja Helsinki GSE:n kansantaloustieteen professori Topi Miettisen mukaan rokotusjärjestyksen hienosäätämisen tarvetta. Tämä hienosäätäminen voisi professorien mukaan tarkoittaa esimerkiksi ammattiryhmien tartuntariskien vertailua. Tällä voitaisiin heidän mukaansa saavuttaa suuria terveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
Kortelainen ja Miettinen viittaavat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan Helsinki GSE:n tammikuussa julkaisemaan raporttiin. Siinä vertailitiin eri ammattiryhmien koronatartuntoja. Raportissa eri ammateissa toimivien suhteellista tartuntariskiä kuvataan niin sanotuilla vetosuhteilla.
– Empiirinen analyysi voi osoittaa esimerkiksi, että suurten kaupunkien miespuoliset linja-autonkuljettajat olisi rokotettava ennen maaseudun naispuolisia maatalousyrittäjiä. Tällainen tilastollinen päättely voi vaikuttaa syrjivältä, mutta sen avulla saatetaan välttää vakavia sairastumisia ja jopa kuolemia, professorit avaavat.
Kortelaisen ja Miettisen mukaan suomalaiset ovat luultavasti valmiita hyväksymään parhaaseen tietoon perustuvan rokotusjärjestyksen, kunhan päätöksenteon perusteena oleva tieto on vapaasti saatavilla.
Vetosuhteisiin perustuvaa vertailua voisi professorien mukaan käyttää myös rajoitustoimien säätämisessä tai purkamisessa.
– Aiempaa luotettavamman tartunta- ja sairastumisriskejä koskevan tutkimustiedon avulla sulkutoimia ja rokotuksia voidaan ohjata kustannusvaikuttavampaan suuntaan. Rokotuskattavuuden parantuessa monien sulkutoimien terveys- ja taloushyödyt vähenevät, ja siksi kevään kuluessakin rajoituksia pitäisi arvioida yhä tarkemmin, Mika Kortelainen ja Topi Miettinen sanovat.
