Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) suhtautuu varauksellisesti Virossa esitettyyn ajatukseen uudesta Itämeren maiden yhteisestä merioperaatioiden kehysrakenteesta.

Viron kansainvälinen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus (ICDS) väläytti huhtikuussa julkaisemassaan raportissa tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta sen komentorakenteiden ulkopuolella toimivan Baltic Maritime Groupin (BMG) perustamista. Sen toimintaan voisivat raportin mukaan osallistua myös puolustusliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi.

– Raportti ei ole minulle tuttu – olen vielä sen verran uusi mies tässä tehtävässä, puolustusministerinä 6. kesäkuuta aloittanut Kaikkonen sanoo Verkkouutisille.

– Erilaisia puolustusyhteistyön rakenteita on jo entuudestaan niin monta, että Suomen on tarkoin harkittava, millaista lisäarvoa uusiin liittyminen tuottaisi, hän toteaa. 

Esimerkkinä olemassa olevista rakenteista Kaikkonen mainitsee Britannian johtaman Joint Expeditionary Force (JEF) -joukon, johon myös Suomi osallistuu. Hän osallistui viime viikolla itse JEF-maaryhmän puolustusministerien ja puolustusvoimien komentajien yhteiskokoukseen Liettuan Klaipedassa ja tutustui käynnissä olevaan Baltic Protector -harjoituskokonaisuuteen. 

Viron puolustusministeri Jüri Luik sanoo Verkkouutisille suhtautuvansa BMG-avaukseen periaatteessa myönteisesti, mutta hän korostaa, että sen yksityiskohdat olisi syytä harkita huolella.

”Avunantolauseke ei ole kuollut kirjain” 

Myöskään ajatukselle EU:n Lissabonin sopimukseen liittyvän solidaarisuuslausekkeen toimeenpanon harjoittelusta Kaikkonen ei suoralta kädeltä lämpene. 

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan EU-maiden yhteinen harjoittelu olisi omiaan konkretisoimaan sitä, millaista apua esimerkiksi sotilaallisen uhan kohteena oleva maa muilta jäsenvaltioilta käytännössä saisi. Ajatusta tulkinnanvaraiseen 42.7-artiklaan liittyvästä harjoittelusta on pitänyt esillä myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.). 

– Harjoittelu sinänsä on yleisesti ottaen järkevää ja perusteltua. Lissabonin sopimuksen 42.7-artikla on kuitenkin niin lavea, että olisi pohdittava, mitä kaikkea sen puitteissa voitaisiin harjoitella, Kaikkonen sanoo. 

Hän muistuttaa Ranskan pyytäneen artiklan nojalla muilta EU-mailta apua marraskuun 2017 terrori-iskujen jälkeisessä tilanteessa. Suomi vastasi Ranskan pyyntöön empimättä myöntävästi.

– On arvokasta, että artiklaa silloin testattiin. Nyt tiedämme, että se toimii ja sillä on merkitys. Se ei siis ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, hän toteaa.

Verkkouutiset haastatteli puolustusministeri Kaikkosta aiemmin tällä viikolla Tallinnassa.