X
SULJE MAINOS
Viron puolustusministeri Jüri Luik. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

”Venäjä on valmis voimankäyttöön”

Viron puolustusministeri Jüri Luik tiivistäisi yhteistyötä Suomen kanssa.

Puolustusministeri Jüri Luik luonnehtii Natoon kuuluvan Viron ja sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen keskinäistä puolustusyhteistyötä tiiviiksi ja läheiseksi. 

Yhteistyön tilaa on nyt otollinen hetki arvioida, sillä Luik isännöi aiemmin tällä viikolla tuoreen suomalaiskollegansa Antti Kaikkosen (kesk.) ensi vierailua Tallinnassa. 

– Pidän huomionarvoisena, että ministeri Kaikkosen ensimmäiset vierailut suuntautuivat juuri Ruotsiin ja Viroon. Sillä on tärkeä poliittinen ja symbolinen merkitys, Luik sanoo Verkkouutisille.

Vierailun yhteydessä käytiin hänen mukaansa yhteistyöhankkeista, joita Suomen ja Viron välillä on vireillä runsaasti. 

– Asialistallamme oli myös EU:n puolustusyhteistyö, joka on erityisen ajankohtainen aihe nyt, kun Suomi on juuri aloittanut puolivuotiskautensa unionin puheenjohtajamaana, Luik toteaa.

Hän muistuttaa useiden EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvien aloitteiden, kuten pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PYR/Pesco) ja Euroopan puolustusrahaston, juontuvan Viron puheenjohtajakaudelle vuonna 2017. 

– On tietenkin tärkeää seurata, miten nämä hankkeet etenevät. Suomen rooli niiden edistämisessä on seuraavien kuuden kuukauden ajan aivan keskeinen, Luik sanoo.

Esimerkkinä kahdenvälisen yhteistyön onnistumisista hän nostaa esiin eteläkorealaisten panssarihaupitsien yhteishankinnan molempien maiden puolustusvoimille. 

– K9 Thunder -panssarihaupitsien hankinta todistaa tämäntyyppisen yhteistyön hyödyistä. Kyse ei ole vain hieman edullisemmasta hinnasta, vaan myös käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta. Tällaiset hankinnat ovat aina teknisesti erittäin monimutkaisia, ja on olennaista varmistaa, että kalusto soveltuu maidemme poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Uskon, että voimme tehdä paljon tämäntyyppistä yhteistyötä myös jatkossa, Luik toteaa.

Viron kokeneimpiin ja kansainvälisesti arvostetuimpiin poliitikkoihin lukeutuva Jüri Luik on toiminut maansa puolustusministerinä vuodesta 2017 sekä aiemmin 1993–94 ja 1999–2002. Hän on ollut Viron ulkoministeri 1994–95 sekä suurlähettiläs Moskovassa 2013–2015, Natossa 2007–2012, Washingtonissa 2003–2007 ja Brysselissä 1996–99.

Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa

Itämeren alueen turvallisuustilanne antaa Jüri Luikin mukaan aiheen herkeämättömään valppauteen. 

– En kuvaisi tämänhetkistä tilannetta erityisen jännittyneeksi. On kuitenkin selvää, että Venäjällä on halu ylläpitää etupiirejä rajojensa läheisyydessä. Maa on myös omaksunut länsivastaisen linjan, jonka motiivit ovat osin sisäpoliittisia, mutta jonka ulkoisetkin vaikutukset ovat silti merkittäviä, Luik arvioi.

Venäjän sotatoimet Georgiassa ja Ukrainassa ovat hänen mukaansa kiistaton todiste siitä, että Kreml on valmis käyttämään sotilaallista voimaa naapurimaitaan vastaan. Kyse ei ole vain hypoteettisesta huolesta, vaan käytännössä toteutuneesta Venäjän käyttäytymismallista. 

– Meidän on siis oltava varuillamme ja toimittava yhdessä. Heikkous vetää puoleensa epävakautta – selväsanaisuus ja voima luovat vakautta. Sen vuoksi onkin erityisen arvokasta, että Suomen kanta Nato-joukkojen läsnäoloon Virossa on äärimmäisen selkeä: Suomi näkee joukot vakauttavana tekijänä, hän sanoo.

Yhteistyö Itämeren alueella tiivistyy

Viro on Luikin mukaan seurannut mielenkiinnolla sitä, kuinka pohjoismainen puolustusyhteistyö on viime vuosina kehittynyt ja tiivistynyt.

– Meillä on itse asiassa useita ajatuksia siihen liittyen. Erityisen kiinnostuneita olemme tilannekuvan parantamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Kaikkihan me haluamme olla mahdollisimman hyvin selvillä siitä, mitä naapurustossamme tapahtuu, Luik sanoo.

– Uudeksi yhteistyökehykseksi on nyt muodostumassa Pohjoinen ryhmä (Northern Group), jonka ministerikokous järjestettiin viime viikolla Berliinissä. Siinä ovat mukana Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Britannia, Saksa, Alankomaat ja Puola. Minä näen tässä formaatissa merkittäviä mahdollisuuksia, hän toteaa.

Viron kansainvälinen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus (ICDS) julkisti keväällä merellistä yhteistyötä käsittelevän raportin, jossa muun muassa ehdotettiin uutta Itämeren maiden yhteistä merioperaatioiden kehysrakennetta. Raportissa hahmoteltu Baltic Maritime Group toimisi tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta ei sen muodollisena osana. Näin sen toimintaan voisivat osallistua myös puolustusliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi. 

– Meidän pitäisi tehdä työtä usealla osa-alueella, jotta yhteistyömme olisi entistäkin vahvempaa, Luik toteaa Baltic Maritime Group -aloitteeseen viitaten.

– Pidän aloitetta erinomaisena, vaikka pirun toki sanotaan asuvan yksityiskohdissa. Suomi ja Ruotsi toimivat jo nyt hyvin aktiivisessa yhteistyössä Naton kanssa, joten poliittisia esteitä en usko olevan. Tiiviin yhteisen harjoittelun ansiosta myös meriupseerimme tuntevat toisensa hyvin, hän sanoo. 

Suomen ja Ruotsin merivoimia Luik luonnehtii Itämeren oloissa hyvin merkittäviksi ja kyvykkäiksi. 

”Von der Leyen on erinomainen valinta”

Saksan puolustusministerin Ursula von der Leyenin yllättävästä noususta Euroopan komission todennäköiseksi seuraavaksi puheenjohtajaksi hänet pitkään tuntenut Luik kertoo olevansa hyvin ilahtunut. 

– Ursula von der Leyen on mielestäni erinomainen valinta. Hän on rautainen ammattilainen ja todellinen eurooppalainen. Hän tuntee Pohjoismaat ja Baltian hyvin ja suhtautuu haasteisiimme vakavasti, Luik sanoo.

Hänen roolinsa oli korvaamattoman tärkeä sekä päätettäessä Naton ilmavalvontaoperaatiosta Baltiassa että monikansallisen eFP-taisteluosaston muodostamisesta Liettuaan. On syytä ymmärtää, että saksalaiselle poliitikolle nämä eivät olleet vähäisiä askelia, vaan hänen ansiostaan maassa on tapahtunut perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos, Luik arvioi.

– Ursula von der Leyen on myös tavattoman innostava johtaja. Se, että hänen nimensä nousi esille komission puheenjohtajaa valittaessa, tuli minulle yllätyksenä. Sen sijaan siitä, että juuri hänen ympärilleen rakentui Eurooppa-neuvostossa yksimielisyys, en ole lainkaan yllättynyt.

Lue myös:
Antti Kaikkonen: Puolustusyhteistyön rakenteita harkittava huolella

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt