Ahdistus ympäristöstä ei ole sairaus

Yhteiskunnassa tarvitaan MIELI ry:n mukaan uutta osaamista ympäristöahdistuksen tunnistamiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Mielenterveys MIELI ry nostaa esiin ympäristö- ja ilmastoahdistusta mielenterveyttä kuormittavana tekijänä ja peräänkuuluttaa uusia välineitä ja toimintatapoja sen käsittelyyn.

– Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaista osaamista ympäristöongelmien aiheuttaman ahdistuksen tunnistamiseen ja purkamiseen. Ympäristöahdistusta kokevat ihmiset, mukaan lukien lapset ja nuoret, tarvitsevat tukea vaikeiden tunteiden käsittelyssä, toteaa tiedoteessa kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck MIELI ry:stä.

Yhdistys on julkaissut Panu Pihkalan kirjoittaman raportin, jossa ilmastoahdistus nähdään osana ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia. Pihkala on tutkinut ympäristöahdistusta Helsingin yliopistossa.

Raportin mukaan ympäristöahdistus tarkoittaa monenlaisia vaikeita tunteita, joita nousee esiin ympäristöongelmiin ja niiden uhkiin liittyen. Ilmastoahdistus on osa ympäristöahdistusta. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin.

Parhaimmillaan ympäristöahdistus voi motivoida ihmisen toimintaan ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi suuttumus ja suru voivat saada aikaan motivaatiota ja toimintaa. Vaikeiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan kuitenkin raportin mukaan riittävää aikaa sekä ilmastonmuutosta hillitsevien toimintatapojen paikantamista yhdessä toisten kanssa.

Ympäristöahdistuksen käsittelyyn on luotu oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa, muun muassa psykologi- ja ympäristöjärjestöjen, taiteilijoiden ja ympäristökasvattajien toimesta.

Suomessa on käytetty ilmastoahdistuksen käsittelyyn osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä.

– Onnistuneiden toimintamallien levittämistä tarvitaan mahdollisimman laajalle esimerkiksi kouluihin, oppilaitoksiin ja kansalaisopistoihin. Lisäksi on huomioitava erityisesti ilmastonmuutoksen arjessaan kokevat ryhmät, kuten maanviljelijät ja ympäristöalojen ammattilaiset ja heidän psykologisen tuen tarpeensa, Wahlbeck kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)