– Hallituksen esittämä Kela-korvausten leikkaaminen 64 miljoonalla eurolla johtaa kasvaviin hoitojonoihin ja vaikeuttaa ennen kaikkea pienituloisten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä oikea-aikaiseen hoitoon. Kela-korvausten leikkaus on siten sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden vastainen toimenpide, jota ei pitäisi toteuttaa, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström.
Leikkaus vaikeuttaisi pääsyä hoitoon etenkin harvaan asutulla seudulla, missä palveluita tarjoavia tahoja on vähemmän kuin kaupungeissa.
– Erityisesti fysioterapian korvauksen poisto osuu pahimmin ikäihmisiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ikä kasvattaa fysioterapian tarvetta, toteaa Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin.
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen Riitta Hämäläinen-Bister sanoo, että hallituksen esityksessä ei olla huomioitu pk-yrittäjiä, jotka ovat tarjonneet tärkeitä palveluita monelle suomalaiselle.
– Meillä on suuri pula sote-alan ammattilaisista, ja yrityskenttä on Kela-korvausten avulla pystyneet tarjoamaan tärkeää tukea julkiselle sektorille.
– Mikäli Kela-korvauksiin tehdään leikkauksia, tulisi ne tehdä ainakin porrastetusti samoin, kuten vanhushoivan henkilöstömitoituksessa tehtiin, esittää Wickström.
Järjestöt esittävät Kela-korvauksista luotavaksi kansallisen palvelusetelimallia, joka voitaisiin ottaa käyttöön samanlaisena kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä parantaisi ihmisten yhdenvertaisuutta.
– Mallissamme palvelusetelin arvo asetetaan vastaamaan kunkin hoidon todellisia kustannuksia. Se olisi todellinen vaihtoehto silloin, kun julkinen sektori ei pysty tarjoamaan palvelua oikea-aikaisesti, sanoo Wickström.
Monella hyvinvointialueella määritellään nyt palvelusetelin arvoa. Tällä hetkellä monen yrittäjän on lähes mahdotonta tarjota palveluitaan palvelusetelillä, koska moni alue tai kunta on määritellyt hinnan pienemmäksi kuin mitkä sen todelliset kustannukset ovat.