Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo Iltalehden haastattelussa, että Suomesta puuttuva kansallinen laaturekisteri sydänpotilaiden saamista hoidoista ja niissä saavutetuista hoitotuloksista on Suomelle häpeä.
– Muihin Pohjoismaihin verrattuna tämä on pieni häpeäpilkku, hän toteaa.
Hekkala kuitenkin huomauttaa, että asiaan on vihdoin tulossa muutos. THL:ssä vuosia työstetylle pilottirekisterille vahvistettiin pysyvä rahoitus tänä vuonna.
Usein sepelvaltimotauti huomataan vasta sydäninfarktin saamisen jälkeen. Ongelmiksi koituvat juurikin potilaan puutteellinen tietämys sairauden hoidosta ja sitoutumattomuus lääkehoitoon.
– Sydäninfarktin sairastaneista potilaista moni oli kuukauden aikana infarktista ostanut määrätyn statiinilääkkeen, mutta eivät ihan kaikki. Kun aikaa kului, vain 60 prosenttia käytti lääkettä säännöllisesti, hän toteaa.
– Kun valtimot ovat sairastuneet, se on peruuttamaton tilanne. Tautia ei voi leikata tai pallolaajentaa pois.
Hän huomauttaa sepelvaltimotaudin olevan säännöllistä seurantaa vaativa pitkäaikaissairaus. Sairaalassa annettu ohjeistus ei siis riitä.
– Hoito vaatii potilaalta ponnistelua ja sitoutumista ja ammattilaisilta enemmän tukea. Monet tarvitsevat moniammatillista tukea, sillä taustalla voi olla paljon sosioekonomisia haasteita, Hekkala sanoo.
– Monet kokevat ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen, että oireet häviävät. Sairaus unohtuu ja se voidaan jopa kieltää.
