Suomen ja liittolaisten työkalupakissa Venäjän vaikuttamisoperaatioita vastaan on viime kädessä myös kättä pidempää. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen puhuu ”asymmetrisistä vastatoimista Venäjää vastaan”.
– Vastaus kaikenlaiseen vihamieliseen toimintaan perustuu resilienssiin, puolustukseen ja pidäkkeeseen, Lavikainen avaa itärajan tilannetta käsittelevässä FIIA Comment -kirjoituksessaan.
Resilienssillä tarkoitetaan kansakunnan kykyä sietää esimerkiksi poikkeuksellista kriisitilannetta. Siinä tärkeintä on tutkijan mukaan viranomaisten tehokas toiminta ja jatkuva tilannekuvan ylläpito.
Rajan sulkeminen puolustustoimena estää taas Venäjän viranomaisia lähettämästä ulkomaan kansalaisia alueeltaan Suomeen.
– Tämä auttaa Suomea samanaikaisesti lisäämään sen todennäköisyyttä, että Venäjän hybridioperaatio osoittautuu tehottomaksi.
Pidäkettä Jyri Lavikainen kuvailee ”viimeiseksi vaihtoehdoksi”. Tässä kyseeseen tulisivat juurikin asymmetriset vastatoimet.
– Tämä voidaan saavuttaa kansallisesti, esimerkiksi tarjoamalla Ukrainalle räätälöityä tukea – tai sitten liittolaisten kanssa ryhtymällä esimerkiksi kyberhyökkäyksiin tai entistä tiukempiin talouspakotteisiin, tutkija toteaa.
Haaste Venäjän viranomaisille
Jyri Lavikainen muistuttaa, että turvapaikanhaun käyttö hybridivaikuttamiseen on riskialtista myös tekijälle.
Moskova tunnetusti vihjaili Suomelle vuosien 2015-2016 vastaavan vaikuttamisoperaation aikana jopa yli miljoonasta mahdollisesta tulijasta.
– On epärealistista odottaa, että Venäjä voisi pystyä tällaiseen nopeasti. Mitä suuremmasta ihmisjoukosta on kyse, sitä haastavammaksi siirtolaisliikenteen hallinta tulee venäläisille viranomaisille niin logistiikan kuin infrastruktuurinkin osalta, Lavikainen sanoo.
– Välineellistettyyn maahanmuuttoon liittyy aina riski: jos rajan ylittämisestä tulee mahdotonta, jäävät siirtolaiset Venäjän puolelle. Jos raja taas pysyy auki, jatkuu operaatio hallitusti, hän jatkaa.
Verkkouutiset on kertonut vuosien 2015-2016 venäläisoperaatiosta muun muassa tässä jutussa. Silloista vaikuttamisyritystä on pidetty pitkälti eräänlaisena koepallona.
Tutkijan mukaan tällä kertaa ei kuitenkaan ole kyse siirtolaisaseen testistä vaan myös sen käytöstä.
– Suomen on hallittava tilannetta ennen kuin se eskaloituu. Tämä selittää nopean päätöksen rajanylityspaikkojen sulkemisesta. Strategisen viestinnän käyttö sen ilmaisemiseen, että raja on kiinni, voi vähentää siirtolaisten halua jättää lähtömaansa, Jyri Lavikainen huomauttaa.