Suurvaltojen kiinnostus arktista aluetta kohtaan nousi jälleen esille alkuvuodesta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toistettua ensimmäiseltä virkakaudeltaan tutut puheet Grönlannin hallitsemisesta.
Syitä kiistalle on haettu luonnonvaroista ja niin sanotusta Giuk-kapeikosta, jolla oli kylmän sodan aikana suuri merkitys Neuvostoliiton laivaston liikkeiden valvomisessa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) huomauttaa arktiseen alueeseen liittyvän monia strategisia näkökulmia.
– Ilmasto lämpenee, ja alueen luonnonvarat tulevat tulevina vuosikymmeninä helpommin hyödynnettäviksi. Sinne syntyy Koillisväylä, eli Kaukoidästä pääsee Venäjän pohjoisrannikkoa pitkin Atlantille, mikä nopeuttaa tavaraliikennettä. Se on merkittävä seikka, Jukka Kopra sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hänen mukaansa pohjoisten alueiden sotilaallinen merkitys on ilmeinen.
– Se, kuka pystyy sotilaallisesti hallitsemaan arktista aluetta, omaa strategisen yliotteen muihin nähden. Liikennevirtojen suhteen ja myös jos ajatellaan, miten Venäjä esimerkiksi suunnittelee käyttävänsä ydinsukellusveneitä ja siirtävänsä niitä pohjoisen tukikohdista kohti syvää Atlanttia, Kopra toteaa.
– Ja tästä syntyy suurvalloille intressi saada voimakas hallinta tälle alueelle. Tähän perustuu myös Yhdysvaltain ja Trumpin puhe.
Suurvallat punnitsevat toimintaansa vuosikymmenien tähtäimellä, eli kyse ei ole vain tämän tai ensi vuoden asiasta. Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän tavoitteena on varmistaa oma yliote suhteessa kilpailijoihin.
Giuk-kapeikon ohella merkitystä on Kopran mukaan niin sanotulla Bear gapilla, joka kattaa Norjan Nordkappista Karhusaaret ja Huippuvuoret.
– Se, kuka sen voimapoliittisen hallinnan omaa, sillä on yliote alueella. Tähän tulevat myös luonnonvarat mukaan, mutta millä aikataululla ja millä tavoin ne ovat sitten kätevästi hyödynnettävissä, niin aika näyttää. Ei ehkä tänä päivänä vielä. Mutta suurvallat pelaavat tätä vuosikymmeniksi eteenpäin, Jukka Kopra sanoo.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja arvioi voimapoliittisen kilpailun heijastuvan myös Suomeen. Koko pohjolan merkitys on kasvamassa, ja nyt kaikki Pohjoismaat on saatu Naton jäseniksi.
– Mitä vahvempi sotilaallinen läsnäolo Naton yhdellä merkittävimmistä ellei merkittävimmällä liittolaisella eli USA:lla on arktisella alueella, niin sen parempi se tietysti on myös Pohjoismaille, Jukka Kopra sanoo.
– Joillain valtioilla on voinut olla jotain toiveita tai suunnitelmia esimerkiksi Grönlannin suhteen. Nyt Trump tällä ilmoituksellaan on tehnyt selväksi, että pysykää poissa. Eli pysykää poissa Grönlannista, Yhdysvallat ikään kuin puolustaa ja varjelee sitä intressiä, Kopra jatkaa.
KATSO UUSIN JAKSO: Suurvaltojen katseet kääntyvät pohjoiseen – näin Suomen pitää toimia
