Kreml on kiertänyt kansainvälisiä talouspakotteita niin kutsutulla varjolaivastolla, joka koostuu arviolta 1 400 pääosin vanhasta tankkerista. Itämerellä kulkevia laivoja tankataan lähes päivittäin Gotlannin edustalla.
Öljynvienti on tuonut Kremlin sotakassaan helmikuun 2022 jälkeen yli 600 miljardia euroa, joten toiminnalla on suora vaikutus maan kykyyn ylläpitää sotatoimia Ukrainassa. Mittavia tuloja tulee myös maakaasusta.
Historioitsija Owen Matthews huomauttaa Kremlin vaihtaneen asiakaspohjaansa myymällä öljyä Euroopan sijasta Intian, Kiinan ja Indonesian kaltaisille maille.
– Näillä mailla ei ole vahvoja mielipiteitä sodasta eivätkä he välittä pakotteista, Matthews sanoo Times Radion haastattelussa.
Hänen mukaansa öljykaupan rajoittamiseksi tehty hintakatto oli melko heikko toimenpide. Se ei pyri lopettamaan vientiä vaan pelkästään leikkaamaan sen myynnistä koituvaa voittoa.
– Vaikka koko varjolaivastoa ei olisi, ja vaikka pakotteita valvottaisiin täydellisesti, niin Venäjä tekisi silti giganttiset voitot öljyllään, Owen Matthews sanoo.
Pakotteita voidaan kiertää esimerkiksi pumppaamalla venäläisöljyä muihin tankkereihin Itämerellä ja Kreikan edustalla. Tämän seurauksena sen alkuperää ei voida selvittää. Teoreettinen öljysaarto aiheuttaisi puolestaan hintapiikin raakaöljyn maailmanmarkkinoilla, mikä iskisi myös länsimaiden talouteen.
Owen Matthews arvioi, että Ukrainan pitkän kantaman lennokki-iskut ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen öljynjalostamoiden kärsimien vaurioiden kautta. Jo lähes puolet maan länsiosien jalostamoista on joutunut droonien kohteeksi.
Historioitsijan mukaan Vladimir Putinin hallinnon asemaa voisi horjuttaa rajusti se, jos Yhdysvallat ja muut maat voisivat lisätä öljyntuotantoaan ja pudottaa öljyn markkinahinnan noin 30 dollariin barrelilta. Valtion rahakirstu tyhjenisi hyvin nopeaan tahtiin.
– Putinin hallinto romahtaisi kuudessa kuukaudessa. Näin se voitaisiin tehdä, se on niin yksinkertaista, Owen Matthews sanoo.
– Venäläistä öljynvientiä ei siis kannata rajoittaa, mutta saudit pitäisi saada suostuteltua mukaan. Yksi syy öljyn nykyiselle noin 80 dollarin barrelihinnalle on se, että Saudi-Arabia ja muut OPEC-maat rajoittivat tuotantoaan kohottaakseen hintoja.
Historioitsija muistuttaa, että suunnilleen tällä tavoin toimittiin 1980-luvulla. Tuolloin Saudi-Arabia avasi hanansa Yhdysvaltain voimakkaan poliittisen painostuksen seurauksena, koska tavoitteena oli protestoida Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin. Raakaöljyn markkinahinta romahti.
– Neuvostoliitto ei pystynyt enää maksamaan laskujaan vuodesta 1986 eteenpäin, Matthews toteaa.