Venäjää vuodesta 2000 joko presidenttinä tai pääministerinä johtanut Vladimir Putin puhui jyrkästi Neuvostoliiton romahduksesta, Venäjälle hänen mielestään kuuluvista alueista ja Ukrainasta jo valtakautensa alkutaipaleella, ennen julkaisemattomat amerikkalaismuistiot paljastavat.
George Washington Universityn National Security Archive on hankkinut kanteella kaikki Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 2001-2009 olleen George W. Bushin ja Vladimir Putinin väliset keskustelumuistiot. Nyt on julkaistu Valkoisen talon asiakirjat kolmesta merkityksellisimpänä pidetystä johtajien kohtaamisesta vuosilta 2001, 2005 ja 2008.
Verkkouutiset kertoo tässä jutussa Bushin ja Putinin ensimmäisestä tapaamisesta Sloveniassa kesällä 2001. Venäjän presidentti tarjoili tuolloin Bushille näkemyksensä Neuvostoliiton romahduksesta. Putinin mukaan Venäjän kansalla oli petetty olo. Hän tilitti myös katkerasti, kuinka Venäjä oli ”luopunut” vapaaehtoisesti sille hänen mukaansa vuosisatoja kuuluneesta Ukrainasta.
George W. Bush ja Vladimir Putin tapasivat viimeisen kerran presidentteinä Venäjän Sotshissa huhtikuussa 2008. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa ohjuspuolustusta ja Natoa. Putin oli pitänyt vuotta aiemmin kuuluisan tulikivenkatkuisen puheensa Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksassa.
Vladimir Putin halusi ottaa Naton ja Ukrainan puheeksi Bushin kanssa. Putin aloitti toteamalla, ettei hän odota Yhdysvaltain presidentiltä vastausta, mutta haluaa ”sanoa asian ääneen”.
– Haluan painottaa, että Ukrainan kaltaisen maan ottaminen Natoon luo pitkän aikavälin konfliktialueen teille ja meille – pitkäaikaisen vastakkainasettelun, Putin lausui.
Bush vastasi yksinkertaisesti kysymällä ”miksi”.
Putin vastasi kylmäävällä lausunnolla, joka paljastaa paljon siitä, miten Venäjän presidentti näki Ukrainan jo tuolloin.
Hän aloitti väittämällä, että kolmannes Ukrainan väestöstä eli noin 17 miljoonaa ihmistä on venäläisiä.
– Ukraina on varsin monimutkainen valtio. Tämä ei ole luonnollisesti rakennettu kansakunta. Tämä on keinotekoinen maa, joka luotiin neuvostoaikaan, Putin jatkoi.
Venäjän presidentin mukaan käytännössä koko Länsi-Ukraina rakennettiin osista Puolaa, Romaniaa ja Unkaria toisen maailmansodan jälkeen. 1920- ja 1930-luvuilla Ukraina sai Putinin mukaan alueita Venäjältä, ja ne muodostavat maan itäosat. Krimin Venäjä siirsi hänen mukaansa Ukrainalle vuonna 1956.
Vladimir Putin kertoi Bushille, että ukrainalaisten mielipiteissä on paljon eroa ja iso osa kansasta pitää Natoa ”vihamielisenä organisaationa”.
– Tämä luo Venäjälle seuraavia ongelmia. Tämä luo sotilastukikohtien ja asejärjestelmien sijoittamisen uhan Venäjän lähelle. Tämä luo meille epävarmuuksia ja uhkia, Putin totesi.
Seuraavaksi Venäjän presidentti uhkasi Moskovan ryhtyvän toimiin.
– Venäjä pyrkisi käyttämään Ukrainassa olevia Nato-vastaisia voimia tehdäkseen töitä sen eteen, että Natolta riistetään mahdollisuus laajentua. Venäjä loisi siellä ongelmia kaiken aikaa. Minkä takia? Mikä on Ukrainan Nato-jäsenyyden tarkoitus? Mitä hyötyä siitä on Natolle ja Yhdysvalloille?, Putin tivasi.
– Tälle voi olla vain yksi syy ja se olisi sementoida Ukrainan asema läntisessä maailmassa ja tämä olisi ajatus kaiken takana. Enkä usko, että tämä on oikea ajatus – yritän ymmärtää.
Putinin mukaan Ukraina on jakautunut länsimyönteisiin ja Venäjä-myönteisiin. Hän totesi kuitenkin hieman hämmentävästi Bushille, että Nato-jäsenyyden kanssa pitäisi ainakin odottaa siihen, että maan kansan enemmistö tukisi jäsenyyttä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sitten Putin siirtyi Georgiaan. Venäjä kävisi siellä sodan vain muutamaa kuukautta myöhemmin elokuussa 2008. Sodan virallinen perustelu liittyi Abhasian ja Etelä-Ossetian alueen ”separatistien” tukemiseen Georgiaa vastaan. Venäjä voitti nopean konfliktin ja käytännössä miehittää alueita yhä.
Monien Venäjä-asiantuntijoiden mukaan juuri Georgian sota paljasti ensimmäistä kertaa konkreettisesti totuuden Vladimir Putinin aggressiivisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta.
Huhtikuussa 2008 Putin totesi Bushille happamasti, että georgialaiset uskovat voivansa ”palauttaa alueellisen yhtenäisyytensä Naton kilven suojissa”. Putin väitti Georgian kaavailevan sotilasoperaatioita Etelä-Ossetiassa ja Georgiassa ja totesi, että siellä alkaisi samanlainen sissisota kuin Afganistanissa.
– Lähteekö Nato siellä sotaan? Ei tietenkään, Putin sanoi.
Venäjän johtaja jatkoi, että georgialaisten pitäisi ”ratkoa sisäiset ongelmansa toisella tavalla”.
– He tekevät niin, jos heidät pakotetaan siihen. Siellä on vuosisatoja kestäneitä etnisiä ongelmia. Olemme valmiita auttamaan heitä alueellisen yhtenäisyytensä palauttamisessa, mutta sellaisella tavalla, että pienet etniset ryhmät tuntevat olonsa turvatuksi, Vladimir Putin muotoili.
Sitten hän toisti varoituksensa sissisodasta ja palasi taas puhumaan Naton väitetystä uhasta Venäjälle.
– Georgia pitäisi saada ratkaisemaan tämä asia rauhanomaisin keinoin. Heidän päästämisensä Natoon vain rohkaisisi heitä ratkaisemaan tämän sotilaallisin keinoin, tarttumalla aseisiin. Venäjälle on aina kyse uusien sotilastukikohtien ja asejärjestelmien uhasta rajojemme lähellä. Tämä on käytännössä meidän argumenttimme tätä kehitystä vastaan. En odota reaktiota, Putin päätti tilityksensä.
