Venäjän johdon toimintaa ohjaa lähes uskonnollinen vakaumus maan historiallisesta ”suuruudesta”, tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsenin arvioi julkaisemallaan videolla.
Hänen mukaansa lännessä ei aina ymmärretä, että presidentti Vladimir Putin näkee sodan Ukrainassa puolustuksellisena. Sodalla pyritään säilyttämään suurvalta-asema, minkä vuoksi Kreml on valmis sietämään mittavia tappioita eikä halua tehdä kompromisseja.
Edes laajat myönnytykset eivät ole houkuttelevia, jos ne eivät tue Venäjän suurvaltapyrkimyksiä.
Ukrainan sodan suhteen Vladimir Putinilla ei ole suurta suunnitelmaa. Asiantuntija kuvailee Venäjää ”adhokratiaksi”, jossa päätöksenteko tapahtuu lähinnä tilanteen mukaan improvisoiden.
Putinin maailmankuvassa suurvallat määrittelevät kansainvälisen politiikan suunnan, johon pienemmät valtiot pystyvät vain sopeutumaan.
Nielsenin mukaan Venäjä kokee länsimaiden murentaneen vähitellen sen suurvalta-asemaa kylmän sodan loppumisen jälkeen. Suurimpana pelkona on oman vaikutusvallan menettäminen.
– Jos tämä kehitys jatkuu vielä muutaman vuosikymmenen ajan, niin Venäjä ei ehkä enää olekaan suurvalta. Sitten se olisi vain yksi kansallisvaltio muiden joukossa eikä pystyisi määrittämään maailmanpolitiikan suuntaa, Anders Puck Nielsen sanoo.
Kremlin näkökulmasta sodan jatkuminen saa Venäjän näyttämään vahvemmalta verrattuna tilanteeseen, jossa rauha solmittaisiin ilman konkreettista muutosta Euroopan turvallisuusjärjestykseen.
Sodan lopettamiseen sisältyy merkittävä riski strategisesta tappiosta.
– Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa Venäjä paradoksaalisesti tarvitsee sotaa pystyäkseen ylläpitämään mystistä mielikuvaa Venäjän suuruudesta, Anders Puck Nielsen sanoo.
