Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa nyt kuulleen Ukrainan ehdotukset uuden neuvottelukierroksen järjestämiseksi. Volodymyr Zelenskyi julkaisi kesäkuun alussa avoimen kirjeen, jossa ehdotti tapaamista ja neuvottelujen järjestämistä. Tuolloin Kremlistä vastattiin vielä, että Zelenskyi voi tulla Moskovaan. Tätä samaa Putin on hokenut jo viime syksynä.
Kesäkuun alun jälkeen Venäjän ja varsinkin vallatun Krimin polttoainetilanne on heikentynyt huomattavasti Ukrainan kohdistettua laajoja ja tehokkaita drooni-iskuja jalostuslaitoksiin ja satamiin. Suuressa osassa alueita on voimassa polttoaineen myyntirajoituksia.
Vallattua Krimiä Ukraina on moukaroinut niin, että perjantaina Krimille julistettiin alueellinen hätätila.
Nyt Putin on antanut haastattelun Vesti-kanavan propagandatoimittaja Pavel Zarubinille.
Nyt venäläinen uutistoimisto Interfax lainaa haastattelua kertoen, että jatkuvan Moskovan ehdottelun sijaan Putinille voisi kelvata neuvottelupaikaksi myös Minsk, Ukrainan naapurivaltio Valko-Venäjän pääkaupunki.
– Olen luottavainen, että jos neuvottelut joskus johtavat tulokseen, Valko-Venäjän mahdollisuudet voidaan myös hyödyntää, Putin sanoi haastattelussa.
– Tiedän Aljaksandr Grigorjevitšin kannan. Hän on valmis tukemaan täysin kaikkea, jolla pyritään ratkaisemaan kiistanalaiset kysymykset rauhanomaisin keinoin, Putin viittasi vuodesta 1994 yhtäjaksoisesti Valko-Venäjää hallinneeseen Lukašenkaan.
Haastattelussa Putin sanoi, että vuonna 2022 Venäjän ja Ukrainan väliset neuvottelut alkoivat Minskissä, jossa allekirjoitettiin myös vuoden 2014 Minskin sopimukset. Kummistakaan neuvotteluista ei tosin seurannut mitään mikä olisi estänyt nykyistä tilannetta, jossa Venäjä talvella 2014 tehdyn Krimin valtaamisen jälkeen pyrki luomaan Itä-Ukrainaan jäätyneen konfliktin ja lopulta talvella 2022 hyökkäsi täysimittaisesti koko Ukrainaan.
Kukkia ja tasapainottelua
Tässä 2022 hyökkäyksessä Venäjä hyödynsi myös Valko-Venäjän maa-alueita ja toi joukkoja sitä kautta Ukrainaan. Ukraina on pitänyt sen siitä alkaen Valko-Venäjän vastaiset raja-asemansa suljettuna.
Hieman aiemmin kesäkuussa Ukrainan presidentti Zelenskyi varoitti Valko-Venäjää seurauksista, mikäli valtio jatkaisi Venäjän sotatoimien tukemista sinne sijoitetulla sotilaskalustolla.
Kun Suomessa vietettiin juhannuspäivää, piti Zelenskyi puheen jossa sanoi Ukrainalla olevan tietoa Brestin ja Homelin suunnille sijoitetuista neljästä linkkiasemasta, joita Venäjän droonit käyttivät tehdessään iskuja kohteisiin Länsi-Ukrainassa. Zelenskyi antoi Valko-Venäjälle viikon aikaa Valko-Venäjän lounaiskulman signaaliasemien deaktivointiin. Tämä viikon määräaika umpeutuu huomenna perjantaina 26. kesäkuuta. Keskiviikkona 24. kesäkuuta ukrainalainen uutiskanava RBK-Ukraina kertoi, että Valko-Venäjä on kuin onkin sulkenut nämä signaaliasemat.
Heti tämän jälkeen Aljaksandr Lukašenka pyrki kääntämään tilanteen voitokseen esiintymällä Valko-Venäjän valtionmediassa liennyttäjänä. Hän kutsui rajaseudulla asuvat ukrainalaiset Valko-Venäjälle marjastamaan ja sienestämään – sekä poimimaan kukkia.
Hän korosti, miten suurpiirteisiä ja hyväntahtoisia valkovenäläiset ovat: jopa nykyisissä olosuhteissa Valko-Venäjä on valmis avaamaan samat alueen rajatarkastuspisteet.
– Jotta ukrainalaiset voivat tulla luoksemme, kuten he yleensä tekevät, keräämään näitä luonnonkasveja ja myymään niitä. Ymmärrämme, että asiat ovat siellä vaikeita ja haastavia, Lukašenka sanoi uutistoimisto Beltan mukaan.
Tästä lausunnosta kului vain nelisen päivää siihen, kun Putin sunnuntaina ehdotti neuvottelupaikaksi Valko-Venäjää.