Brittiläinen historioitsija Chris Owen esittelee tunnetun venäläisen sotabloggaaja Anastasia Kaševarovan valituksen, ettei Venäjä kykene selittämään, mitä varten sotaa Ukrainassa käydään.
Bluesky-ketjussaan Kaševarova toteaa, että ajatus ”venäläisestä maailmasta” on tyhjä kuori ilman sellaista ohjaavaa ideologiaa, joka toimisi houkuttelevana mallina muille.
– 51 maata vastustaa Venäjää. Ja niiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. YK:n 193 jäsenmaasta 51 tuki Ukrainaa koskevaa Venäjän-vastaista julkilausumaa. Luen kommentteja: ”No jaa, vain 51. Vähemmistö. Ei mikään iso juttu.” Monet tiedotusvälineet myös vääristelevät asiaa väittämällä: ”Vain 51 maata 193:sta allekirjoitti Venäjän-vastaisen julkilausuman.” Se ei pidä paikkaansa, ystävät, Kaševarova kirjoittaa.
Viime vuonna maita oli 11 vähemmän, eli 40 kaikkiaan 193:sta. Tänään niitä on jo 51.
– Juuri tämän tosiasian tiedotusvälineidemme ohjailijat jättävät tietoisesti huomiotta: maamme vastustajien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Huijaamme itseämme. Länsi ei nuku. Se tekee työtä jokaisen maan kanssa.
Kaševarovan mukaan ”länsi suostuttelee. Se lupaa. Se painostaa. Se manipuloi. Se kiristää. Se rauhoittelee meitä rauhanturvaamiseen liittyvillä kyseenalaisilla toimillaan, vaikka itse ajaa Venäjän-vastaista agendaa. Ja se toimii.”
– Puolan ulkoministeri (Radosław) Sikorski kertoi Izvestija-lehdelle, että Puola on valmis ”vastustamaan Venäjää ja taistelemaan sitä vastaan”. Liettua muuttaa perustuslakiaan sijoittaakseen ydinaseita aivan Kaliningradin rajalle. Me mieluummin suljemme silmämme tältä todellisuudelta tai yritämme kääntää virhearviomme voitoksi. Mutta lopputulos on aina tuhoisa, jos eristäytyy todellisuudesta – historia rankaisee siitä, Kaševarova toteaa.
Samaan aikaan kun Länsi hänen mukaansa ”kasvattaa aktiivisesti voimiaan meitä vastaan ja käy sekä informaatio- että varsinaista sotaa, me emme kykene esittelemään maailmalle sitä moninapaisuuden hanketta, josta itse puhumme”.
– Venäjä ei kykene selkeästi selittämään, minkä puolesta se taistelee. Sillä ei ole käsitettä venäläisestä maailmasta eikä ideologista perustaa. Sanomattakin on selvää, ettei Venäjällä ole omaa ideologiaa. Perustuslaki kieltää sen. Silti kaikilla suurvalloilla on ideologia: Yhdysvalloilla on ideologia, Euroopan mailla on ideologia, Kiinalla on sellainen. Vain hävinneillä mailla ja kolmannen maailman mailla ei sellaista ole. Se on niiltä kielletty, Kaševarova kirjoittaa.
Hänen mukaansa Venäjä ”itse asiassa käyttäytyy kuin hävinnyt maa, kuin alikehittyneet orjat. Meiltä puuttuu sisäinen ideologia. Ideologia, jonka turvin voisimme astua maailmalle”.
– Puhumme ”venäläisestä maailmasta”, mutta sen taustalla ei ole mitään. Se on vain tyhjää puhetta. Sanoja, joiden takana ei ole mitään konkreettista. Venäjä ei tarjoa maailmalle mallia. Se ei näytä, millaisen maailman puolesta se taistelee. On olemassa muutamia irrallisia lausuntoja, mutta ei perustaa.
Kaševarovan mukaan toisen maailmansodan aikana ideologiat ottivat yhteen: fasismi, kommunismi ja kapitalismi.
– Kaksi niistä voitti. Oli selvää, minkä puolesta taisteltiin. Sitten kommunismi romahti. Kapitalismi alisti meidät. Maa, joka on kapitalistien hallinnassa ja jolta puuttuu ideologinen ydin, on orjien maa. Suvereniteetista voi puhua vaikka kuinka paljon, mutta sitä ei koskaan saavuteta ilman ideologisen perustan rakentamista.
Kaševarovan mukaan Venäjän on luotava oma ideologia.
– Venäläisen maailman varsinainen perusta. Arvot, joita tarjoamme omalle kansallemme ja joita voimme tarjota muille.