Kreml käskee enenevissä määrin yrityksiä puolustautumaan Ukrainan drooni-iskuilta omin avuin, kertoo Wall Street Journal.
Aiemmin tänä vuonna ukrainalaisdrooni iskeytyi venäläisen Severstal-yhtiön terästehtaaseen. Yhtiön toimitusjohtaja Aleksei Mordašov reagoi nopeasti – hän hankki tehtaan liepeille ilmatorjuntajärjestelmän.
Severstalin tapaus on yksi esimerkki Venäjän taistelusta Ukrainan drooni-iskuja vastaan, jossa vastuuta siirretään yhä enemmän valtiolta yrityksille.
Muutos näkyy myös venäläisessä yhteiskunnassa. Lehdistä löytyy työnhakuilmoituksia ilmatorjuntamiehille ja postinjakajille sallittiin aiemmin syyskuussa aseiden kantaminen droonien torjumista varten. Vartijoiden tehtävänkuvaan on taas hiipinyt droonitorjunta.
Samaan aikaan Venäjän valtiovarainministeriö kaavailee verovähennyksiä yrityksille, jotka käyttävät varojaan droonien torjumiseen tai niistä aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen.
– Kreml siirtää enemmän ja enemmän vastuuta [ilma]torjunnasta yksityisten yritysten harteille, tiivistää Carnegie Russia Eurasia Center -ajatuspajan vanhempi analyytikko Aleksandra Prokopenko.
Vakuutusyhtiöille iskut muodostavat pulman. Virallisesti käynnissä ei ole sotaa, vaan sotilaallinen erikoisoperaatio, eli eräänlainen ”force majeure”. Moni vakuutusyhtiö tarjoaakin nyt uusia droonivakuutuksia kotivakuutuksen rinnalle.
Samaan aikaan Venäjän keskuspankki lupasi rahoittaa vakuutusyhtiöitä kahdella miljardilla dollarilla, jotta ne selviäisivät droonivahinkojen korvausmaksuista.
Osin droonintorjuntaan ryhdytään pakosta. Ilmatorjunnan laiminlyövä yritys voidaan uusien lakien perusteella ottaa valtion haltuun.
Kremlin raju reaktio ei ole yllätys. Maaliskuusta lähtien Ukraina on iskenyt drooneilla öljynjalostamoihin noin 200 kertaa. Erilaisiin logistiikkakeskuksiin on isketty 36 kertaa.
Yritykset ovat reagoineet uuteen uhkaan eri tavoin.
Venäjän elinkeinoelämän tuntevien lähteiden mukaan jotkut yritykset vuokraavat ilmatorjuntajärjestelmiä suoraan puolustusministeriöltä. Toiset taas yrittävät säästää ja maksavat pienille puolustusalan yrityksille siitä, että ne suunnittelevat ja rakentavat kotikutoisempia puolustusjärjestelmiä.
Halpaa droonintorjunta ei kuitenkaan ole. Pelkästään vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yritykset käyttivät lähes 440 miljoonaa ruplaa (noin 4,6 miljoonaa euroa) droonintorjuntaan. Se on seitsemän kertaa enemmän kuin vuosi sitten.
Todellinen luku on todennäköisesti tätä korkeampi, sillä yritysten ei tarvitse raportoida droonintorjuntaan käytettyjä varoja.
Selvää kuitenkin on, että ukrainalaisdroonit tuskin jättävät venäläisyrityksiä rauhaan lähiaikoina. Se tarkoittaa lisää rahaa droonien torjumiseen ja enemmän aseistettuja postinkantajia venäläiskaupunkien kaduilla.