Asiantuntija: Ukraina näytti, miten Venäjän rintama voidaan murtaa

Lymanin vastahyökkäyksen tärkein opetus on drooniylivoiman rakentaminen ennen varsinaista läpimurtoa.
Tiedusteludrooni tarkkailee Ukrainan sotilaiden etenemistä. / ab3.army
Tiedusteludrooni tarkkailee Ukrainan sotilaiden etenemistä. / ab3.army
Tiedusteludrooni tarkkailee Ukrainan sotilaiden etenemistä. / ab3.army
Tiedusteludrooni tarkkailee Ukrainan sotilaiden etenemistä. / ab3.army

Yhdysvaltalaisen West Pointin Modern War Instituten tutkimusjohtaja Robert G. Rose arvioi, että Ukrainan Donetskin alueella toteuttama Vivaldi-operaatio voi tarjota mallin huomattavasti suuremmalle operatiiviselle läpimurrolle.

Ukraina onnistui vastahyökkäyksessään pysäyttämään ja työntämään takaisin venäläisjoukkoja Lymanin ympäristössä. Rosen analyysin mukaan ratkaiseva tekijä oli drooniylivoima, jonka avulla Ukraina pystyi iskemään Venäjän huoltoon ja droonitoiminnan rakenteisiin syvällä rintaman takana.

Venäjän 20. ja 25. armeijoiden alaiset joukot olivat edenneet kohti tärkeää Lymanin liikennesolmua noin 20 kuukauden ajan ennen kuin Ukrainan 3. armeijakunta käynnisti Vivaldi-operaation toukokuussa.

Ukrainalaiset romauttivat rintamaan muodostuneen ulokkeen, saartoivat osia kahdesta venäläisdivisioonasta ja valtasivat takaisin jopa 250 neliökilometriä aluetta.

Droonit avasivat tien

Ukraina pystyi hallitsemaan droonitoimintaa juuri sillä rintamalohkolla, jolla hyökkäys toteutettiin.

Ukrainan 3. armeijakunnan alaisuuteen siirrettiin kaksi miehittämättömien järjestelmien joukkojen prikaatia. Niiden räjähdelennokit iskivät muun muassa jokien ylityspaikkoihin, huoltoon ja joukkokeskittymiin venäläisten selustassa.

Erityisen tärkeänä Rose pitää Venäjän droonijoukkojen lamauttamista. Ukrainan 3. armeijakunta on kertonut neutraloineensa Lymanin suunnalla Venäjän eliittinä pidetyn Rubikon-drooni­yksikön toimintaa moukaroimalla sen laukaisupaikkoja ja operaattoreita.

Tämän voi nähdä osana laajempaa muutosta sodankäynnissä. Suuren läpimurron tekeminen nykyisellä taistelukentällä edellyttää ensin paikallista drooniylivoimaa. Vastapuolen laukaisupaikat, operaattorit, johtaminen ja huolto pitäisi kyetä lamauttamaan riittävän syvältä ennen kuin suurempia maajoukkoja keskitetään hyökkäykseen.

Poimintoja videosisällöistämme

Tähän liittyy Ukrainan kehittämä konsepti keskipitkän kantaman iskuista. Sen tarkoituksena on hyökätä noin 30–200 kilometrin syvyyteen esimerkiksi ammusvarastoja, komentopaikkoja, tutkia ja ilmatorjuntaa vastaan.

Toistaiseksi ei läpimurtoa

Vivaldi ei Robert Rosen mukaan vielä merkitse operatiivisen tason läpimurtoa.

Ukraina saavutti hänen arvionsa mukaan Lymanissa merkittävää taktista menestystä, mutta ei pystynyt etenemään nopeasti niin syvälle Venäjän selustaan, että paikallinen menestys olisi muuttunut ratkaisevaksi operaatioksi. Venäläisjoukoille jäi aikaa järjestää uusi puolustus Zherebets-joen taakse.

Seuraava askel olisi kyky yhdistää useiden armeijakuntien toiminta. Jalkaväen ja miehittämättömien maajärjestelmien pitäisi avata aukkoja puolustukseen, minkä jälkeen mekanisoitujen joukkojen olisi käytettävä niitä hyväkseen nopeasti ennen kuin Venäjä ehtii tuoda reservejä paikalle.

Myös Venäjä kehittää omia droonijoukkojaan ja vastatoimiaan. Vivaldi-operaatio osoittaa asiantuntijan mukaan yhden mahdollisen tavan palauttaa liike ja yllätys taistelukentälle, jolla droonit ovat tehneet suurten joukkojen keskittämisestä erittäin vaikeaa.

LUE MYÖS:
Uusi taktiikka aiheuttaa kaaosta syvällä Venäjän selustassa – ”Robotit eivät vuoda verta” (VU 25.9.2026)

Enemmistö ei toivo suomalaisyritysten investointien palaavan maahan sodan jälkeen.
Sotabloggaajien mukaan venäläisjoukkojen tilanne Lymanin suunnalla on vaikea.
Ukrainan joukot kuljettavat maataistelurobotteja raskailla pommittajadrooneilla vihollisen selustaan.
Mainos