Virossa, kuten muuallakin Baltiassa, käydään kiihkeää keskustelua toisen maailmansodan ja sitä seuranneen neuvostomiehityksen aikaisista muistomerkeistä. Oman näkökulmansa debattiin on nyt tuonut myös Viron presidentti Alar Karis.
– Presidentti Vladimir Putinin Venäjän armeijalle 24. helmikuuta antama käsky hyökätä Ukrainaan muutti monien toiseen maailmansotaan liittyvien muistomerkkien merkityksen Euroopassa. Niin myös Virossa, Karis toteaa Viron yleisradioyhtiö ERR:n julkaisemassa kirjoituksessa.
– Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota on niin barbaarinen, niin käsittämätön ja 2000-luvun Eurooppaa kohtaan niin halventava, ettei sitä koskevissa näkemyksissä todellakaan ole mitään keskitietä. Joko vastustat tätä sotaa ja nyky-Venäjää tai olet sodan ja nyky-Venäjän kannalla. Puolueettomuudelle ei enää ole sijaa, presidentti jatkaa.
Vaikka muistomerkit itsessään eivät puhu, Viron ja Venäjän rajalla virtaavan Narvajoen rannalle sijoitettu neuvostoliittolainen T-34-panssarivaunu ei hänen mukaansa edusta pelkästään vuoden 1944 tapahtumia – saksalaisten vetäytymistä etenevän puna-armeijan tieltä, kaatuneita sotilaita ja Viron joutumista jälleen kerran miehittäjän ikeen alle.
– Monelle virolaiselle tämä vanha panssarivaunu symbolisoi myös venäläisjoukkojen tuhoisia hyökkäyksiä Ukrainan kaupunkeihin ja kyliin. Niin myös minulle, sillä olen Ukrainassa itse nähnyt, millaista tuskaa ja kärsimystä lähes samanlaiset venäläispanssarit ovat kylväneet, hän sanoo.
Symbolien merkityksestä on hänen mukaansa syytä keskustella rauhallisesti, ilman vihaa tai uhmaa, ketään loukkaamatta tai satuttamatta.
Kun muistomerkkejä siirretään puistoista museoihin tai hautausmaille, ne sijoittuvat hänen mukaansa yhä arvokkaaseen ympäristöön, jossa ne eivät kuitenkaan loukkaa niin monia ihmisiä kuin nyt eivätkä lietso konflikteja.
– Hautausmaalla jokainen voi muistaa toisen maailmansodan kaatuneita rauhassa.
