Latvian ja Viron presidentit kehottavat muita Euroopan maita tekemään enemmän valmistautuakseen mahdolliseen aseelliseen yhteenottoon Venäjän kanssa – keinoiksi mainitaan muun muassa asevelvollisuus, erityinen puolustusvero ja puolustusmenojen merkittävä kasvattaminen.
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoo Financial Timesille (FT), että Euroopan maiden on palattava ”kylmän sodan aikaisten menojen” tasolle ja keskusteltava pakollisen asepalveluksen palauttamisesta puolustusvoimien miesvoiman lisäämiseksi.
– On tarve käydä vakava keskustelu asevelvollisuudesta, Rinkēvičs toteaa.
Länsimaiset viranomaiset ja johtajat ovat toistuvasti varoittaneet viime kuukausina siitä, että Moskova voi haastaa Naton viidennen artiklan ja puolustusliiton solidaarisuuden tulevina vuosina tekemällä hybridihyökkäyksiä ja erilaisia aggressioita Viroa, Latviaa tai Liettuaa vastaan. Mahdollisten tulevien konfliktien kannalta keskeistä on se, kuinka kauan Venäjän ja Ukrainan sota kestää laajassa mittakaavassa.
Rinkēvičs myöntää, että asevoimien komentajat monesti suosivat ammattiarmeijaa ja että pakollinen palvelus saattaa osoittautua epäsuosituksi. Hän kuitenkin muistuttaa, kuinka asevoimilla eri puolilla Eurooppaa on ollut rekrytointivaikeuksia. Asevelvollisuus auttaisi rakentamaan tehokkaampia reservijoukkoja pelotteeksi Venäjälle.
– Kukaan ei halua taistella. Mutta ongelmana on se, että kukaan ei halua myöskään joutua hyökkäyksen kohteeksi. Eikä kukaan halua nähdä Ukrainan tapahtumia täällä, Rinkēvičs selittää.
Viron presidentti Alar Karis sanoo erillisessä haastattelussa, että erityisveroa sotilashankintojen rahoittamiseksi kannattaa harkita. Hänen mukaansa Euroopan tulisi pyrkiä vastaamaan Yhdysvaltain puolustusmenoihin.
Baltian maat ovat lisänneet nopeassa tahdissa omia puolustusmenojaan viime vuosina. FT:n mukaan Kaikki kolme maata käyttävät puolustukseensa enemmän kuin Naton kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta.
Rinkēvičsin mukaan Nato-maiden pitäisi tavoitella kolmen prosentin tasoa.
– Tässä osassa Eurooppaa ja maailmaa ymmärrämme, että meidän on päästävä kolmeen prosenttiin. Meidän on oltava rehellisiä useimpien Nato-maiden kohdalla – meidän on palattava kylmän sodan aikaisiin menoihin. Ja se tarkoitti monille yli kahta prosenttia