Kuumalla ilmalla kehon lämpötilan nousu yli 38 asteen tarkoittaa sydäntautien erikoislääkäri Kirsi Korven mukaan ylikuumenemista eli kansan kielellä lämpöhalvausta, varoittaa
Korven mukaan lämpöhalvauksen tyyppioireita ovat heikotus, ripuli ja pahimmassa tapauksessa sekavuus. Ensioireita ovat vilunväreet, päänsärky ja ärtymys.
– Jos lämpöhalvaus iskee, kehoa pitää jäähdyttää. Iholle ja päähän voi valella kylmää vettä ja myös viileä juoma auttaa. Tuuletusta tulee lisätä ja potilaan voi myös kietoa viileisiin kääreisiin. Viileään veteenkin voi pulahtaa, Korpi kertoo Diacorin tiedotteessa.
Jos kuumalla ilmalla on töissä ulkona, on pää Korven mielestä hyvä suojata. Kannattaa myös pitää taukoja ja hakeutua niiden aikana varjoon.
Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkärinä toimiva Korpi kehottaa myös liikunnanharrastajia miettimään, kannattaako kovimpia harjoituksia tehdä auringon paistaessa keskellä päivää.
Korpi muistuttaa myös riittävästä ja oikeasta juomisesta. Pelkästään veden juominen tarkoittaa elimistön laimentamista. Siksi on juotava nesteitä, joissa on suoloja. Suolan puute näkyy tyypillisesti huonovointisuutena, väsymyksenä, päänsärkynä ja lihaskramppeina.
– Valmiit urheilujuomat ja perinteiset kivennäisvedet ovat hyviä tähän tarkoitukseen. Myös maito on varsinkin palautusjuomana ihan yllättävän hyvä. Vanha suositus on, että pitkän harjoituksen aikana pitää juoda 0,4 – 0,8 litraa tunnissa. Lisäksi on hyvä juoda enemmän jo 1-2 tuntia ennen kuin lähtee pitkälle lenkille. Kuumassa ilmassa tavallinen ihminen hikoilee helposti 1,5 litraa tunnissa, korpi kertoo.
Korpi muistuttaa toisaalta myös iän ja perussairauksien merkityksestä. Esimerkiksi sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien henkilöiden ei pidä ylinesteyttää itseään.
