– Julkisen sektorin tehostaminen ja menojen karsiminen tulee nostaa talouspolitiikan ykkösprioriteeteiksi. Kehysriihi on hallitukselle viimeinen mahdollisuus vastuulliseen talouspolitiikkaan. Pitää muistaa Ukrainan sodan keskellä, että terve talous on myös turvallisuuskysymys, Suomen Yrittäjien pääekonomisti, johtaja Mika Kuismanen sanoo.
Hänen mukaansa talouskasvuluvut eivät todellisuudessa kerro Suomen talouden parantuneesta kilpailukyvystä tai pidempiaikaisesta tuottavuuden lisääntymisestä.
– Viime vuoden ennakkotieto kansantalouden kasvusta, 3,5 prosenttia, on seurausta kansainvälisen talouden virkoamisesta, vuoden 2020 sukelluksesta ja osaltaan julkisten menojen lisäyksestä, Kuismanen sanoo.
– Ilo julkisyhteisöjen alijäämän parantumisesta vuodesta 2020 on vailla perusteita. Suhdanteisiin nojaava ja niitä voimistava kysyntää elvyttävä finanssipolitiikka ei korjaa talouden rakenteita, hän muistuttaa.
Julkisissa menoissa riihen pääpainon tulee olla talouskasvun avittajissa eli tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksissa ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa.
Sosiaaliturvan uudistamisesta ei saa tulla ikuisuusprojekti
Yrittäjät penää hallitukselta vaikuttavia työllisyystoimia. Nyt tehdään asioita, joilla muutellaan hallintoa, mutta ei luoda uusia työpaikkoja.
Ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisaikaa olisi lyhennettävä ja päivärahan määrää porrastettava rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi.
– Sosiaaliturvan uudistamisesta ei saa tulla ikuisuusprojekti. Aivan liian moni parhaassa työiässä oleva on jäänyt työvoiman ulkopuolella, mikä on inhimillinen murhenäytelmä. Sosiaaliturvan kannustavuuteen panostaminen ei suoraan merkitsisi etujen leikkaamista.
Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen olisi merkittävä tuottavuutta lisäävä ratkaisu.
– Yrityskohtaista sopimista pitää lisätä. Työpaikan osapuolien olisi voitava kaikissa yrityksissä halutessaan sopia myös työehtosopimuksesta poikkeavista palkkaus- ja työaikajärjestelyistä. Nämä sopimisen kiellot on poistettava lainsäädännöstä.
Oppisopimusjärjestelmää on uusittava niin, että palkkaus joustaa ja nousee, kun osaamista kertyy. Koulutuskorvaukset on mahdollistettava myös koulutussopimuksissa.
– Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettava pikaisesti. Lisätään oleskelulupien käsittelyn resursseja ja automaatiota sekä laajennetaan kansallinen D-viisumi opiskelijoille, Kuismanen esittää.