Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne katsoo, että Suomen ajautumista EU:n alijäämämenettelyyn ei pidä pyrkiä välttämään hinnalla millä hyvänsä. Harjanne ihmettelee myös kysyttäessä toisen oppositiopuolue SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin eilen Verkkouutisille linjaamaa ehdotonta ”Ei:tä” asiaan.
– Samoisin, että politiikassa kannattaa aina miettiä, missä asioissa kannattaa olla ehdoton. Kyllä se olisi tosi kova paikka, jos siihen (EU:n alijäämämenettelyyn) joudutaan, mutta jos keinot, joilla se estetään, tuhoavat Suomen kasvun ja sosiaalisen luottamuksen, niin silloin voi miettiä, mikä on se pahempi paha. Yleensä kannattaa olla varovainen täyden ehdottomuuden kanssa, Harjanne lähettää terveiset SDP:n suuntaan.
Vihreidenkin lähtökohta on toki se, että Suomen talouden ja velkaantumisen kurssia on käännettävä, jotta EU:n ”tarkkailuluokalle” ei jouduta. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat puhuneet jopa kolmen miljardin euron lisäsopeutustarpeesta, jotta riski alijäämämenettelyyn joutumisesta voitaisiin välttää. Harjanne sanoo arvostavansa sitä, että hallitus on valmis tarkastelemaan tässä tilanteessa uudelleen myös oma ohjelmaansa, joka ”ei selvästikään vastaa tähän haasteeseen.”.
– Tietysti pitää tehdä asioita, että näin ei käy ja odotamme mielenkiinnolla, mitä hallitus on nyt valmis tekemään.
Harjanne ei halua kuitenkaan naulita ehtotonta ”EI:tä” siihen, ettei EU:n ”tarkkailuluokalle” missään nimessä saa ajautua. Vihreiden ryhmäjohtajan mielestä on katsottava, mitä mittavat sopeutustoimet käytännössä tarkoittaisivat:
– Missään ei kannata olla ehdoton. Täytyy miettiä myös sitä, että jos se polku, millä se (EU:n alijäämämenettely) estettäisiin, aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin että siihen joudutaan, niin silloin tietysti ei kannata näin toimia. Pitää katsoa, mitä voidaan tehdä. Samaan aikaan täytyy pitää mielessä se, että meillä on sota Ukrainassa ja siitä ei voida tinkiä, että tuemme Ukrainaa ja pidämme omasta puolustuksesta huolta.
Vihreiden työkalupakista hän arvioi, että verotusta pitäisi käyttää tässä tilanteessa ”rohkeammin” . Harjanne viittaa esimerkiksi erilaisten haittaverojen nostamiseen, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen, haitallisten ja tehottomien tukien perkaamiseen sekä valmiuteen tarkastella uudelleen jo tehtyjä päätöksiä liittyen esimerkiksi polttoaineverotukseen. Hän myöntää, ettei tämä kaikki vielä riitä, mutta kyseessä olisi jo hyvä alku.
Entä arvonlisäveron nosto, eläkkeet ja koulutus?
Harjanne toteaa vihreiden esittäneen jo aiemmin, että eläkkeisiin pitäisi olla ”valmius koskea”. Leikkaukset koulutukseen Harjanne tyrmää edelleen. Mitä tulee arvonlisäveroon, Harjanne toteaa ekonomistienkin suosittelevan sitä ja että verotuksen nosto olisi ”iso vipu”. Vihreät ei arvonlisäveron nostoa täysin tyrmää, mutta:
– Hallitus on leikannut sosiaaliturvaa niin voimakkaasti, että se tekee alvin nostamisen vaikeammaksi, koska puhutaan ihmisistä, joilta on jo viety toimeentulosta iso palanen. Jos tähän (arvonlisäveron nostoon) mennään, pitäisi olla valmiutta tarkastella jo tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten toimeentuloon, Harjanne linjaa.
