Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi avautuu häntä ”jäytävästä” verokeskustelun ilmiöstä.
Hän viittaa julkisuudessa paljon esillä olleeseen vääntöön siitä, tekevätkö ihmiset aiempaa enemmän töitä, kun lisätulojen verotus alenee vai eivät. Asiasta on puhuttu erityisesti suurituloisten kohdalla. Hallitus päätti puoliväliriihessään alentaa ylimpiä marginaaliveroja. Nykyisellään marginaalivero hyppää 59 prosentin tuntumaan vajaan 100 000 euron vuosituloilla. Se alenee hallituksen päätöksellä 52 prosenttiin. Tämän verran marginaalivero on jo hieman yli 4600 euron kuukausipalkalla.
Marginaaliveroa voi tarkastella tämän linkin takaa löytyvästä Veronmaksajain keskusliiton taulukosta.
– Kalliin julkisesti kustannetun koulutuksen saaneilta ihmisiltä kysellään, että meinaatko nyt tehdä enemmän töitä? Ja kun vastaus on ”en”, on se sitten merkki veropolitiikan huonosta linjasta – eikä asenne- ja rakenneongelmasta, marginaaliverotusta tutkinut Kuusi kirjoittaa X:ssä.
– Toki on niin, että raha ei kaikkia kiinnosta eikä inspiroi. Se on ihan ok. Mutta kyllä noin laajassa mitassa näytönpaikkoja hyvinvointivaltion puolesta tsemppaamiseen on ollut kosolti, hän jatkaa.
Taloustieteilijä muistuttaa myös Suomen tilanteesta.
– Tuottavuus laahaa ja julkinen sektori paisuu, ne ovat tosiasioita. Perustekeminen ei riitä, Tero Kuusi sanoo.
Hän havainnollistaa tilannetta esimerkillä toisessa päivityksessään.
– Oletetaan: Saat mahdollisuuden ylennykselle kovempiin hommiin ja palkkasi nousee 8000 EUR -> 9000 EUR. Riihen myötä jää melkein tonni enemmän käteen vuodessa. Olen ehkä harhainen, mutta kait tuo jo muitakin kuin homo economicuksia kiinnostaa, Kuusi toteaa.
Hänen mukaansa aika näyttää, onko verotuksen kevennys vain puoli ratkaisua. Perusongelma on juontuu kuitenkin tutkijan mielestä lopulta suomalaisten korkeakoulutettujen saamasta halvasta koulutuksesta sekä edelleenkin kireästä verotuksesta.
– Ollaan rehellisiä. Ne kannustavat opiskelemaan, eivät ahkeroimaan myöhemmin, Kuusi toteaa.
Hänen mukaansa hallituksen tekemät ratkaisut ovat kyllä oikeansuuntaisia.
– Mutta jos kevennyksien tulo- ja fiskaalivaikutukset huolestuttavat, ehkäpä olisi aika virittää keskustelua lukukausimaksuista tai vaikkapa – sukupolvia tasaisemmin kohtelevista – ammattilisenssimaksuista samalla, kun työn verotus kevenee.
Seuraava sivuhuomio verokeskustelusta jäytää.
Kalliin julkisesti kustannetun koulutuksen saaneilta ihmisiltä kysellään, että meinaatko nyt tehdä enemmän töitä? Ja kun vastaus on "en", on se sitten merkki veropolitiikan huonosta linjasta — eikä asenne- ja rakenneongelmasta. /— Tero Kuusi (@TeroKuusi) April 25, 2025
Aika näyttää, onko verotuksen kevennys vain puoli ratkaisua. Perusongelma nähdäkseni juontaa lopulta suomalaisten korkeakoulutettujen saamasta halvasta koulutuksesta + (edelleen) kireästä verotuksesta. Ollaan rehellisiä. Ne kannustavat opiskelemaan, eivät ahkeroimaan myöhemmin./
— Tero Kuusi (@TeroKuusi) April 25, 2025
