Arktisten alueiden kaupallinen ja luonnonvaroihin liittyvä käyttö on ollut viime viikot tapetilla. Turvallisuushaasteet ovat Suomessa jääneet vähemmälle huomiolle.
– Ei tästä sotilaallisesta puolesta ja arktisen alueen militarisoimisesta ole riittävästi käyty keskustelua. En ole nähnyt analyyttistä keskustelua missään, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija Ari Rautala sanoo Verkkouutisille.
Eduskunnan pari viikkoa sitten hyväksymässä arktisessa strategiassa käsitellään vain lyhyesti alueen turvallisuutta ja vakautta. Arktiset rantavaltiot ovat strategian mukaan uusineet merivalvonta- ja sotilaallista kalustoaan. Myös harjoitukset alueen tuntumassa ovat lisääntymässä.
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Erityisesti Venäjä vahvistaa määrätietoisesti sotilasvoimaansa alueella. Venäjän armeijan erikoisjoukkojen uutisoitiin tällä viikolla harjoitelleen alueella ensimmäistä kertaa.
Rautalan mukaan Venäjän aktivoituminen on luontevaa, sillä ilmastonmuutoksen myötä itänaapurille on avautumassa jopa 20 000 kilometriä valvomatonta rajaa. Aiemmin pohjoiset rajat turvattiin jääpeitteellä ja ankaralla ilmastolla.
– Venäjä parantaa omien merivoimiensa tukeutumismahdollisuuksia, eli alueelle tulee nykyistä enemmän satamia, jossa voidaan huilata seilaamisen jälkeen. Venäjällä on suunnitelmissa myös arktiset prikaatit, joita aiotaan tässä vaiheessa rakentaa kaksi. Ne ovat prikaateja, jotka pystyvät toimimaan äärimmäisissä olosuhteissa.
Venäjällä on napapiirin pohjoispuolella myös keskeistä teollisuutta sekä muun muassa Pohjoisen laivaston tukikohta Kuolan niemimaalla. Myös näistä johtuen maan tavoitteena on Rautalan mukaan valvoa aluetta nykyistä tiukemmin. Esimerkistä käy se, että Venäjän turvallisuusjoukot puuttuivat syyskuussa peliin, kun Greenpeacen aktivistit hyökkäsivät energiajätti Gazpromin öljyporausalukselle Murmanskissa.
”Joku ne rakentaa”
Arktisen alueen valtiot ovat ilmoittaneet, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti. Rautala sanookin, että sotilaallinen konflikti alueella on hyvin epätodennäköinen.
– Venäläinen logiikka on se, että jos asevoimien läsnäoloa alueella lisätään, niin se itse asiassa vähentää konfliktien todennäköisyyttä.
Rautalan mukaan arktisesta alueesta kiistelevät eniten Nato-maat keskenään sekä öljy-yhtiöt. Suomi ei ole Pohjoisen jäämeren rantavaltio, joten alueen militarisointi ei kosketa maatamme suoraan. Puolustusvoimilla on kuitenkin kylmäosaamista ja käytössä oleva kalusto soveltuu arktisiin olosuhteisiin. Rautalan mukaan käytännön yhteistyötä tehdään esimerkiksi varustepuolella.
Venäjä suunnittelee Rantalan mukaan hankkivansa arktiselle alueelle merivoimiensa tueksi lisää jäänmurtajia. Tässä Suomella on mahdollisuus tarjota osaamistaan.
– Joku ne rakentaa, Rantala huomauttaa.
