Pakotelistoille päätyneiden venäläisoligarkkien yksityislentokoneet uhkaavat muuttua romuraudaksi Euroopan kentillä, kertoo virolainen talouslehti Ärileht.
Venäläisten oligarkkien ja liikemiesten yksityiskoneet ovat pääasiassa Länsi-Eurooppaan rekisteröityjä. Itse koneisiin ei kohdistu pakotteita, mutta lentokoneiden omistajat ovat niiden ja niiden osien valmistajien tiedossa eivätkä koneet nouse ilmaan. Eniten koneita on ”jumissa” Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.
Euroopan unionin asettamien pakotteiden mukaan Venäjälle rekisteröityjä tai Venäjän kansalaisten omistamia lentokoneita ei saa huoltaa unionin alueella. Kiellettyä on kaikenlainen toiminta, joka liittyy koneiden korjaamiseen, kehittämiseen, valmistamiseen, testaamiseen, huoltoon tai muuhun tekniseen palveluun.
Samoin kiellettyä on ohjeistus, neuvonta, koulutukset, alaa koskevien tietojen ja taitojen jakaminen myös suullisesti. Unioni on kieltänyt lentokoneiden omistajilta myös turvallisuuskoulutuksen. Pakotteiden kohteina oleville ei saa myöskään luovuttaa moottoreita, varaosia eikä laitteita.
Kaikki nämä rajoitukset tarkoittavat sitä, ettei koneita saa käytännössä edes koskettaa. Tämä on tuottanut ongelmia eurooppalaisille ilmailuyrityksille ja -yrittäjille.
– Tiettyjä moottoreita tulee kahden kolmen kuukauden välein huoltaa, viimeistään aina 180 päivän välein. Mutta jos valmistajalta ei saa varaosia, ei ole mitään tehtävissä. Tuloksena on se, että nämä Euroopassa olevat lentokoneet alkavat rapistua ja hajota, sanoo lehden haastattelema yksityislentokoneita huoltavan virolaisen Fort Aero AS:n huoltopäällikkö, Kristjan Tõniste.
Lentokoneiden huoltoyrityksille juuri venäläisten liikemiesten lentokoneiden huolto-ja kunnossapitomaksut ovat olleet huomattava osa tulosta. on ollut merkittävä osa. Tõnisten mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti 60 prosenttia Euroopan liikelentämisestä.
– Pakotteet vaikuttavat meihin [huoltoyrityksiin] enemmän kuin venäläisiin, sanoo Tõniste.
Enemmistö pakotelistalle joutuneista yrittää myydä koneitaan.
– Jäljelle jäävät seisovat ja jäävät odottamaan kohtaloaan. Jos lentokone seisoo, muuttuu se aikaa myöten käytännössä romuraudaksi. Tällä hetkellä emme saa tehdä edes ylläpitävää huoltoa, emmekä edes käynnistää koneita. Puolen vuoden kuluttua lentokoneet ovat niin huonossa kunnossa, että ne tarvitsevat moottorin vaihtoa.
Moottorin vaihto taas maksaisi miljoonia euroja. Tõnisten mukaan Euroopan johtajien pitäisi miettiä enemmän sitä, mikä ympäristövaikutus hajoavilla koneilla on ympäristölle. Hänen mielestään ylläpitohuolto tulisi sallia, jottei Euroopajn lentokentillä olisi tulevaisuudessa romurautakasoja.
– Tällä hetkellä yritykset hyväksyvät tilanteen, mutta ratkaisut voisivat mieluummin tukea länsimaisia yrityksiä kuin vahingoittaa, Tõniste toteaa.