Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai viime vuoden aikana 12 224 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Kansalaisuuden saaneiden määrä ylitti vuoden 2017 edellisen ennätyksen ja on suurin itsenäisyyden aikana.
Suomen kansalaisuuksia myönnettiin 2 026 enemmän kuin vuonna 2022. Suhteellisesti ilmaistuna määrä kasvoi 20 prosenttia edellisestä vuodesta.
Viime vuonna Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa 1 906. Määrä oli 156 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Toiseksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Irakin kansalaiset, joiden määrä oli 1 517. Kolmanneksi eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Syyrian kansalaisille (805) ja neljänneksi eniten Somalian kansalaisille (728).
Suomen kansalaisuuden saaneista naisia oli 6 421 ja miehiä 5 803. Naisilla keski-ikä oli 29,5 vuotta ja miehillä 27,5 vuotta. Kansalaisuuden saaneista oli alle 18-vuotiaita 3 673 ja 65 vuotta täyttäneitä 285.
Viisivuotisikäryhmittäin tarkasteltuna kansalaisuuden saaneissa oli eniten 30–34-vuotiaita, yhteensä 1 805, mikä oli 15 prosenttia kaikista Suomen kansalaisuuden saaneista.
Viime vuonna Suomen kansalaisuuden saaneista 93 prosenttia säilytti entisen kansalaisuutensa. Vuoden lopussa Suomessa asui vakituisesti 172 021 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2023 lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 39 481, Ruotsin kansalaiset, 10 669, Somalian kansalaiset, 9 096, Irakin kansalaiset, 9 065, ja Viron kansalaiset, 8 263.
Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2023 aikana 12 224 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä ylitti niukasti vuoden 2017 edellisen ennätyksen. Eniten joukossa oli Venäjän kansalaisia, mutta heidän määränsä laski vuodesta 2022.
📃 https://t.co/7mu26TNLWM pic.twitter.com/fl0dNSkawp— Tilastokeskus (@Tilastokeskus) May 16, 2024
