Asevoimiaan kasvattava Venäjä on häirinnyt toistuvasti GPS-navigointiyhteyksiä lähialueillaan ja järjestänyt eriasteisia provokaatioita Baltian maiden rajalla.
Viime vuonna venäläiset rajavartijat poistivat Narva-joelta rajalinjaa osoittavat poijut. Viron ja Suomen lähellä olevia sotilastukikohtia laajennetaan, vaikka ne ovat toistaiseksi lähes tyhjiä joukkojen ollessa Ukrainan rintamalla.
Venäjän asevoimien kokoa kasvatataan 1,5 miljoonaan aktiivipalveluksessa olevaan sotilaaseen, minkä osana Karjalaan perustetaan uusi 44. armeijakunta. Sen alaiset ensimmäiset yksiköt kärsivät viime vuonna raskaita tappioita Ukrainan taisteluissa. Monia prikaateja lisäksi laajennetaan suuremmiksi divisiooniksi.
Suunnitelman toteutuminen tarkoittaisi Liettuan tiedustelupalvelun mukaan sitä, että Venäjän sotilaiden ja kaluston määrä maan läntisellä rajalla kasvaisi 30–50 prosentilla.
Tanskan tiedustelu puolestaan arvioi, että Kreml siirtyi viime vuonna asevoimien tappioiden korvaamisesta yhä intensiivisempään varusteluun. Tavoitteena on pystyä tasaväkiseen taisteluun Nato-joukkoja vastaan. Venäjän asevoimien johdossa on samalla luovuttu 2010-luvun modernisaatiohankkeen tavoitteista ja luotetaan nyt neuvostotyyliin massaan ja tulivoimaan.
Viron entinen pääministeri Kaja Kallas on varoittanut, että on vain ajan kysymys, milloin Venäjä aloittaa seuraavan sotansa. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez tosin toppuutteli hyökkäysvaroituksia. Hänen mukaansa venäläisjoukot tuskin marssivat läpi Euroopan ja Pyreneiden vuoriston yli.
Analyytikko Konrad Muzyka huomauttaa Economist-lehdelle, ettei Venäjä pysty välttämättä irrottamaan joukkoja Ukrainan rintamalta lähitulevaisuudessa. Edes Ukrainan kanssa solmittu tulitauko ei muuttaisi tätä, sillä miehitetyille alueille pitää jättää joukkoja mahdollista Ukrainan vastahyökkäystä varten.
Venäläisjoukkojen suoriutuminen vuonna 2022 alkaneessa sodassa on ollut kyseenalaista ja tappiot massiivisia. Venäjä ei ole pystynyt valtaamaan Pokrovskin kaupunkia yhdeksän kuukautta kestäneistä hyökkäyksistä huolimatta. Kremlin päivätappiot ovat olleet yli tuhat kaatunutta ja haavoittunutta.
Länsimaisten asiantuntijoiden mukaan Venäjän asevoimien yksiköt eivät pysty toteuttamaan monimutkaisia operaatioita ja ovat menettäneet kokonaisen sukupolven upseereita.
Kremlin uskotaan palautuvan Ukrainan sodan tappioista 5–10 vuodessa. Maan taloustilanteella ja kansainvälisten pakotteiden kestolla on tähän suuri vaikutus. Venäjä pystyy tuottamaan yli 1 400 ballistista Iskander-ohjusta vuosittain, mutta palvelukseen astuvista taistelupanssarivaunuista ja panssariajoneuvoista vain 10–15 prosenttia on uutta tuotantoa. Loput ovat kunnostettuja neuvostovaunuja, joiden varastot ovat ehtymässä ensi vuoteen mennessä. Miesvoimaan liittyvät ongelmat tulevat vain pahenemaan kutistuvan väestöpohjan vuoksi.
Väitteitä Venäjän asevoimien laajentamisesta on myös pidetty liioiteltuina. Britannian puolustusattaseana Moskovassa ja Kiovassa toiminut John Foreman arvioi, että esimerkiksi Suomen rajalle sijoitettava 44. armeijakunta on todellisuudessa vain ”Potemkinin kulissi” eikä täysimittainen yksikkö. Hänen mukaansa arviot Kremlin hyökkäyksestä Eurooppaan ovat ”täyttä fantasiaa”.
Toisensuuntaisten arvioiden mukaan presidentti Vladimir Putin voisi tehdä rajoitetumman operaation esimerkiksi 50 000 sotilaalla Baltian maata vastaan.
– On tärkeää korostaa, että Venäjän johto tekee päätöksiä nojaten omaan logiikkaansa ja omiin arvioihinsa, Ruotsin tiedusteluarviossa todetaan.
