Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev kertoo tunteneensa nuorena diplomaattina ylpeyttä siitä, että Ukrainan ja Valko-Venäjän neuvostotasavallat lukeutuivat YK:n perustajajäsenten joukkoon siinä missä Neuvostoliittokin.
– Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, noin 90 prosenttia ukrainalaisista, myös useimmat Krimillä ja Donbasissa, antoi kansanäänestyksessä äänensä maan itsenäisyyden puolesta, maansa ulkoministerinä 1990–96 toiminut Kozyrev sanoo brittiläisessä Financial Timesissa.
– Olin ylpeä saadessani olla tätä valintaa kunnioittaneen Venäjän federaation hallituksen jäsen. Velvollisuuteni ja etuoikeuteni oli suunnitella Venäjän ja Ukrainan naapurisuhteiden malli ja laatia vuonna 1994 yhdessä yhdysvaltalaisten kollegojeni kanssa Budapestin muistio, jossa Ukrainalle annettiin turvatakuut. Vastineeksi Kiova sitoutui luovuttamaan ydinaseensa Venäjälle, kuten se lyhyessä ajassa tekikin, hän toteaa.
Tätä taustaa vasten Kozyrev seurasi erityisen tarkkaan presidentti Vladimir Putinin määräyksestä vuonna 2014 toteutettua Krimin valtausta ja laitonta liittämistä Venäjään.
– Se oli röyhkeä rikkomus Budapestin muistioon sisältyviä Venäjän velvoitteita vastaan. Valitettavasti Yhdysvallat vastasi diplomaattisin nuhtein ja hatarin pakottein. Tästä rohkaistuneena Putin kaappasi osia Donbassista. Jälleen Yhdysvallat ja länsi ilmaisivat paheksuntansa, mutta käytännön toimet rajoittuivat tehottomiin pakotteisiin.
Sen jälkeen Venäjä on hänen mukaansa sementoinut saavutuksiaan, kun taas länsi on tyytynyt toistelemaan mantraa Minskin sopimuksen täytäntöönpanosta.
Kuin Adolf Hitler
Tämän vuoden helmikuussa Putin käynnisti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan otaksuen, että lännen reaktio jäisi jälleen laimeaksi. Tällä kertaa oletus osoittautui kuitenkin vääräksi.
– Kohdattuaan kovaa vastarintaa epätoivoiset ja moraalinsa kadottaneet venäläiskomentajat turvautuivat terroritaktiikkaan, johon ovat kuuluneet summittaiset pommitukset ja siviileihin kohdistuvat iskut, Kozyrev sanoo.
– Nyt Kreml valmistautuu esittelemään tämän operaation natsismin vastaisen sodan seuraajana perinteisessä 9. toukokuuta järjestettävässä voitonpäivän paraatissa Moskovan Punaisella torilla, hän toteaa.
– Miettikää niitä yhtäläisyyksiä, joita Venäjän meneillään olevan hyökkäyksen ja Adolf Hitlerin Euroopassa vuoden 1939 jälkeen käymän valloitussodan välillä vallitsee. Diktaattori on määrännyt hyökkäyksen toisen maan maaperälle oman itsetehostuksensa vuoksi. Hän on tehnyt niin ilman, että hyökkäyksen kohteena oleva maa olisi häntä provosoinut, ja pyrkinyt tavoitteisiinsa vastoin kahdenvälisiä ja kansainvälisiä sopimuksia.
Valheita valheiden perään
Niin natsi-Saksa kuin Putinin Venäjä ovat Kozyrevin mukaan perustelleet hyökkäystään valheellisilla väitteillä historiallisesta, ideologisesta ja uskonnollisesta ylivallasta.
– Levitetään myyttiä, jonka mukaan hyökkäyksen uhrit itse asiassa vapautetaan sorrosta – Hitlerin tapauksessa kommunistien, Putinin tapauksessa natsien harjoittamasta. Armeija on toiminut barbaarisesti, hyökännyt siviiliväestön kimppuun ja tuhonnut omaisuutta sekä arvokasta kulttuuriperintöä, hän sanoo.
– Venäjän asevoimien suuri spektaakkeli Punaisella torilla ja perätön ”natsisminvastainen” perustelu hyökkäykselle Ukrainaan rienaavat holokaustin ja toisessa maailmansodassa murhattujen kymmenien miljoonien ihmisten muistoa, hän toteaa.