Lausuntokierros julkisen talouden hoitamiseen liittyvien finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisesta keräsi sekä kiitosta että kritiikkiä. Lausuntokierros päättyi maanantaina ja siihen tuli noin parikymmentä vastausta.
Kyseessä on luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi julkisen talouden hoitamisesta, jonka taustalla on kansallisten ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen muuttaminen.
Uudistusehdotukseen sisältyy kaksi merkittävää muutosta: esitetty uusi laki julkisen talouden hoidosta asettaa julkisen velan tasolle pitkän aikavälin tavoitteen, enintään 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toiseksi finanssipolitiikan riippumaton arviointi järjestettäisiin uudelleen siten, että olennaiset arviointitehtävät annettaisiin Talouspolitiikan arviointineuvostolle. Tähän saakka finanssipolitiikan tavoitteiden toteutumista on valvonut Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) pitää valitettavana, että uutta finanssipoliittista kehikkoa on valmisteltu käytännössä täysin vailla julkista keskustelua. VTV pitää ehdotusta finanssipolitiikan valvonnan tehtävien uudelleenjärjestelystä ongelmallisena. VTV:n näkemyksen mukaan nyt ehdotettu valvontatehtävien siirto Talouspolitiikan arviointineuvostolle saattaisi heikentää valvonnan riippumattomuutta ja toimivuutta.
Puolustusministeriö pitää lausunnossaan positiivisena, että esitysluonnoksessa on huomioitu puolustusmenojen kasvu kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Puolustusministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että luonnoksen taustalaskelmissa ei ole huomioitu maanpuolustuksen lisäinvestointien kattamista velalla.
Valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä toteaa lausunnossaan, että finanssipolitiikan ohjausta koskevan lain uudistukselle on tekninen pakko, kun EU:n finanssipolitiikan säännöstö on muuttunut. Vihriälän mukaan uudistukselle on myös vahva asiallinen peruste: Suomen julkisen talouden kehitys on kestämättömällä uralla ja tämän korjaamiseksi tarvitaan kaikki mahdollinen institutionaalinen tuki.
– Ehdotus on monelta osin looginen. Se panee kuitenkin liikaa painoa hyvin vaativalle numeeriselle velkasuhdetavoitteelle ja liian vähän painoa tavoitteen toteuttamisen kannalta välttämättömälle poliittiselle sitoutumiselle ja olosuhteiden järkevälle huomioon ottamiselle, Vihriälä lausuu.
Työn ja talouden tutkimus Laboren mielestä finanssipoliittisen liikkumavaran saavuttamiseen riittäisi velkatavoitteen asettaminen lähemmäs 60 prosentin rajaa, esimerkiksi 55 prosentin suuruiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) korostaa, että yksinomaan esitetty lainsäädännön uudistaminen ei riitä varmistamaan kestävälle velkatasolle pääsyä, vaan tämä edellyttää myös laajaa poliittista sitoutumista lainsäädäntöön kirjattuihin pitkän aikavälin tavoitteisiin.
– Lisäksi EK:n mielestä esitetty riippumattomien talouspolitiikan arviointitoimintojen siirtäminen pois Valtiontalouden tarkastusvirastolta vakinaistettavaan Talouspolitiikan arviointineuvostoon voidaan nähdä ongelmallisena. Erityisesti arviointineuvoston sijoittuminen hallinnollisesti valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja sen sihteeristön kuuluminen osana Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen organisaatiota ei parhaalla mahdollisella tavalla varmista neuvostolle tavoiteltua, ja EK:n mielestä välttämätöntä, täysin riippumatonta asemaa, EK lausuu.
Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa lausunnossaan, että esitetty järjestely vastaisi myös pitkälti Ruotsin Finanspolitiska rådetia, jossa on myös asiantuntijaneuvoston lisäksi viisihenkinen sihteeristö.
– Olemme arviointineuvostossa valmiita työskentelemään uusien tehtävien vastaanottamiseksi. Toisaalta näemme tehtävien siirrossa arviointineuvostolle myös joitakin riskejä. Toteutuessaan esitys lisäisi merkittävästi talouspolitiikan arviointineuvoston tehtäviä ja samalla neuvoston jäsenten työmäärää ja vastuita. Neuvoston jäsenet osallistuvat neuvoston toimintaan oman työnsä ohella. Siksi on mahdollista, että esityksen myötä neuvostoon olisi jatkossa vaikeampi löytää jäseniä. Tätä riskiä voidaan pienentää ennen kaikkea huolehtimalla siitä, että neuvostolla on hyvin asiantunteva sihteeristö.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mukaan nykyistä yksinkertaisempi lakisääteinen vaatimus julkisen talouden sopeuttamisesta on Suomessa tarpeellinen, jotta julkinen velkaantuminen saadaan pysyvästi hallintaan. Lakiesityksen siirtymäaika tosin vaikuttaa Etlan mukaan perusteettoman pitkältä, ja siirtää sopeutuksen taakkaa ainakin viidellä vuodella eteenpäin.
– Finanssipolitiikan valvonnan keskittäminen yhdelle taholle on suotavaa sekä toiminnan vaikuttavuuden että julkisten resurssien tehokkaan käytön kannalta, jos instituutioiden tehtävien välillä on päällekkäisyyttä, tai jos keskittämisellä saavutetaan muita synergiaetuja. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä tehtävien ja virkojen siirrolla tavoitellaan, eikä ehdotus ole kaikilta osin parannus suhteessa nykytilaan, Etla huomauttaa.
Lakiesitys etenee syksyn aikana eduskuntaan ja sen odotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alussa.
