Varusmiesikäisiä on tuettava nikotiinituotteiden käytön lopettamisessa, esittää lääketieteen lisensiaattia Maria Danielsson väitöstutkimuksessaan.
Varusmiehistä käytti vuonna 2014–2016 nuuskaa 35 prosenttia ja tupakkaa 38 prosenttia. Käyttömäärät olivat suuria.
– Päivittäiset nuuskan käyttäjät pitivät nuuskaa suussa yli kuusi tuntia päivässä ja käyttivät noin 10 annosta vuorokaudessa. Tupakoitsijat polttivat keskimäärin 10 savuketta päivässä. Tupakoinnin haitat tunnettiin varusmiesten keskuudessa hyvin, mutta vain viidennes piti nuuskaa erittäin haitallisena terveydelle. Tieto nuuskan terveyshaitoista ja aiemmat lopettamisyritykset lisäsivät lopettamishalukkuutta, Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Danielsson kertoo.
Hän sanoo, että erityisen tärkeää varuskunnissa on kouluttajatehtävissä toimivien ja varusmiesjohtajien oma esimerkki ja kannustus nikotiinittomuuteen. Danielsson painottaa, että henkilöstö voi kertoa nikotiinituotteiden haitallisista vaikutuksista suorituskykyyn, puuttumalla tarvittaessa käyttöön ja luomalla selkeät pelisäännöt. Varusmiesterveydenhuollolla on hänen mukaansa tärkeä rooli nikotiinittomuuden ja vieroittautumisen tukena.
Tutkimuksessa havaittiin, että mitä nuorempana nikotiinituotteiden käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on jäädä säännölliseksi käyttäjäksi.
Tutkitut nuoret olivat aloittaneet nuuskan käytön keskimäärin 16-vuotiaina ja tupakan käytön 15-vuotiaina. Nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, joka heikentää suoritus- ja työkykyä sekä altistaa vakaville sairauksille.
– Nuuskan ja tupakan käytön ehkäisy tulisi aloittaa jo alakoulussa. Tutkimuksessa huomasin, että nuoret eivät tiedä tai he aliarvioivat nuuskan terveyshaittoja. Viime vuosina nuuskan rinnalle ovat tulleet nuorten suosimat nikotiinipussit. Koulujen, terveydenhuollon, varuskuntien ja vanhempien olisi tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä, jotta nuoret ymmärtäisivät nikotiinituotteiden haitat ja saisivat tukea käytön lopettamiseen, Danielsson sanoo.
