On pitkälti hämärän peitossa, millaista materiaaliapua Kiina on tähän mennessä lähettänyt hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tueksi, ja millaisia muotoja apu tulevaisuudessa saa, amerikkalaistutkija Chels Michta toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (Cepa) julkaisemassa artikkelissa.
– Olivatpa Kiinan selitykset mitä tahansa, rynnäkkökiväärit eivät oikeastaan ole metsästysaseita, eikä suojaliivejä tarvita suojautumiseen luonnonvaraisilta eläimiltä, Cepan tutkijana ja Yhdysvaltain armeijan tiedustelu-upseerina toimiva Michta sanoo.
Hän viittaa Politico-lehden äskettäiseen uutiseen, jonka mukaan tulliasiakirjat todistavat kiinalaisyritysten toimittaneen muun muassa rynnäkkökiväärejä, taistelijan suojavarusteita ja lennokkeja Venäjän asevoimien kanssa läheistä yhteistyötä tekevälle venäläisyhtiölle.
Vladimir Putinin Venäjä ja Xi Jinpingin Kiina ovat lähentyneet toisiaan niin paljon, että niiden käsitteleminen kahtena erillisenä uhkana olisi hänen mielestään naiivia.
– Kiinan ja Venäjän liittolaisuus muodostaa potentiaalisen kahden rintaman kriisin Yhdysvalloille, ja molemmat maat käyttävät tätä hyväkseen jo nyt. USA:n ja sen demokraattisten liittolaisten on nyt tunnustettava ja kohdattava tämä uhka.
Euroopan olisi valittava puolensa
Tilanne on Michtan mukaan herkkä ja saattaa pahentua nopeasti. Venäjä on jo vuosia toimittanut sotilasteknologiaa Kiinalle, ja Putin ja Xi ovat julistaneet, että maiden kumppanuudella ei ole rajoja. Toistaiseksi Kiina ei kuitenkaan ole taipunut toimittamaan raskaita aseita ja ampumatarvikkeita Venäjän armeijalle Kremlin toistuvista pyynnöistä huolimatta.
– Jos Kiina päättäisi niin tehdä, se muuttaisi sodan laajemmaksi konfliktiksi, jossa Peking joutuisi suoraan vastakkain Yhdysvaltojen kanssa, ja pakottaisi samalla eurooppalaiset liittolaisemme – joista monet ovat tiiviisti sidoksissa Kiinan tuotantosektoriin ja markkinoihin – valitsemaan puolensa. Sillä voisi olla dramaattisia seurauksia niiden talouksille, joita covid ja halvan venäläisen tuontienergian menettäminen ovat jo koetelleet, Michta sanoo.
– Mikä tärkeintä, Kiinan päätös antaa sotilaallista tukea Venäjälle olisi merkki siitä, että se on valmis ylittämään kynnyksen ja ryhtymään suoraan vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa sekä Aasiassa että Euroopassa. Siitä eteenpäin matka mahdolliseen suurvaltakonfliktiin maailman kahden voimakkaimman valtion välillä kutistuisi eksponentiaalisesti, hän toteaa.
Kiinan ja Venäjän lähentyminen ei ole hänen mukaansa seurausta USA:n toimista vaan suurvaltapolitiikan yleisestä logiikasta.
– Niistä on tullut liittolaisia, koska se vastaa niiden etuja sellaisina kuin ne itse ne näkevät. Yhdysvalloista on tullut vastustaja, sillä – kuten vanha sanonta kuuluu – viholliseni vihollinen on ystäväni.