Tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen kannattaa tulevassa talouden alamäessä valmistautua entistä kiperimpiin finanssipoliittisiin valintoihin, kirjoittaa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju blogissaan.
Kangasharjun mukaan Antti Rinteen (sd.) hallituksen suuri meno-ohjelma sopii huonosti tähän suositukseen.
– Parempi olisi, jos menojen lisäysten sijaan keskityttäisiin työllisyysasteen nostamiseen ja muuhun rakennepolitiikkaan. Sillä saataisiin talouskasvua, joka toisi talouteen taantumapuskureita ja vähentäisi todennäköisyyttä ajautua pessimististen odotusten ajamaan deflaatiokierteeseen.
– Japanin kohtalo on Suomellekin relevantti uhka. Suomi on Japanin tapaan ikääntymisen etujoukoissa ja osoittautunut talouden hitaaksi uudistajaksi. Investointien heikkous, vähäinen syntyvyys ja matala inflaatio kertovat selvästä tulevaisuudenuskon puutteesta ja odotusten pessimistisyydestä.
Kangasharjun mukaan rahapolitiikan ”ruuti on kastunut korkojen painuttua nollaan”.
– Nollakorot ovat pitkän tauon jälkeen tuomassa finanssipolitiikan takaisin suhdannepolitiikan keskiöön.
Hänen mukaansa tuore kirjallisuus antaa viitteitä siitä, että finanssipolitiikan onnistuminen nollakorkomaailmassa riippuu uudella tavalla taantuman luonteesta.
– Perinteisemmässä, esimerkiksi finanssikriisin tapaisessa, talousfundamenttien tuottamassa taantumassa eri maiden yhtäaikainen menojen lisäys on tehokas tapa lieventää taantumaa. Nousukaudella on puolestaan kerättävä puskureita, jotta julkinen velka ei nouse.
– Puskurit kannattaa tehdä siten, että menoissa säästetään, koska se haittaa talouskasvua vähemmän kuin verojen korottaminen.
Jos taantuma syntyykin odotuksista, ollaan Kangasharjun mukaan uudessa tilanteessa.
– Tutkimustieto on vasta karttumassa, mutta tämän hetken käsityksen mukaan tällaisessa tilanteessa kysynnän lisääminen julkisia menoja lisäämällä ei auta.
– Menojen nostamat reaalikorot ja menojen syrjäyttämä yksityinen kulutus sysää taloutta kohti deflaatiota. Sen sijaan työn tarjontaa ja investointeja rohkaisevat veronalennukset ja muut rakenneuudistukset elvyttävät taloutta ja nostavat inflaatio-odotuksia menolisäyksiä tehokkaammin.
Kangasharjun mukaan Yhdysvalloissa finanssikriisi aiheutti perinteisen, talousfundamentteihin perustuvan nollakorkojen ajan, josta on ehditty jo nousta korkeammallekin. Ikääntyvässä ja hitaiden uudistusten Japanissa puolestaan on vallinnut odotusten aikaansaama nollakorkoympäristö.
