Tulevan influenssakauden on ennustettu olevan tavanomaista voimakkaampi, sillä epidemiaa ei ole ollut Suomessa noin puoleentoista vuoteen koronaviruspandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vuoksi.
HUS muistuttaa, että rokotteet ovat tärkein keino torjua sairautta. Sen tehoon vaikuttavat vallitsevat influenssavirustyypit ja niiden muuntuminen. Työikäisillä rokotteen teho on 70–90 prosenttia, kun rokotteeseen valitut viruskannat vastaavat väestössä kiertäviä viruksia. Teho on heikompi ikääntyneillä ja perussairailla.
– Vaikka rokote ei estäisi sairastumista, se lieventää oireita, vähentää sairaalahoitoon joutumista ja tartuttavuutta, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Virus leviää pisara- ja kosketustartuntojen lisäksi myös ilmateitse. Infektion saanut voi tartuttaa muita jo vuorokautta ennen oireiden ilmaantumista. Yleisimpiä niistä ovat korkea kuume, lihaskivut, päänsärky, yskä, kurkkukipu ja nuha. Ikääntyneillä ainoa oire voi olla yleistilan lasku, lapsilla voi esiintyä pääasiassa maha- ja suolioireita.
Eeva Ruotsalainen nosti esiin influenssan aiheuttamia vakavia jälkisairauksia, joista on saatu viime vuosina uutta tutkimustietoa. Niihin lukeutuvat keuhkokuume, äkillinen hengitysvajausoireyhtymä ARDS, verenmyrkytys, sydänlihastulehdus ja sydäninfarkti.
Influenssan jälkitautina voi ilmaantua myös sydämen vajaatoimintaa, aivotulehdusta, aivoverenkiertohäiriötä ja Guillan-Barren syndroomaa.
Influenssarokotuksista löytyy lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
