Columbian yliopiston tutkijoiden mukaan hallusinaatiot eli aistiharhat voivat olla yllättävän yleisiä noin 10–15 prosentilla väestöstä.
Määritelmän mukaan harhoiksi lasketaan sellaisten asioiden näkeminen, kuuleminen, tunteminen tai haistaminen, jotka eivät vastaa todellisuutta. Ne voivat liittyä psykiatrisiin sairauksiin, mutta niin sanottuja matalan tason (low-level) hallusinaatioita kokevat myös monet terveet ihmiset. Henkilö voi esimerkiksi luulla kuulleensa oman nimensä tai matkapuhelimen värähdyksen tai viestiäänen.
Current Biologyssa julkaistun tutkimuksen mukaan ilmiö voi liittyä aivojen kemialliseen toimintaan ja erityisesti välittäjäaineena toimivaan dopamiiniin.
Aivojen palkitsemis- ja motivaatiomekanismeissa käytettävän dopamiinin on jo pitkään epäilty aiheuttavan aistiharhojen kaltaisia kokemuksia. 1950-luvulla kehitettyjen lääkkeiden havaittiin helpottavan skitsofreniasta kärsivien potilaiden oireita. Yhteyttä ei täysin ymmärretty, mutta psykoosilääkkeiden vaikutus perustui dopamiinin määrän vähentämiseen aivoissa.
Tuoreessa tutkimuksessa hallusinaatioita selvitettiin tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa laboratoriossa. Lähtökohtana oli oletus ”laiskoista aivoista” eli siitä, miten päivittäistä informaatiovyöryä käsitellään tiettyjen oikoteiden ja kompromissien kautta.
Koehenkilöille soitettiin sarja säveliä, joista viimeisen kestoa piti arvioida. Jos edeltävät sävelet olivat lyhyitä, niin myös kohdesävel arvioitiin todellista lyhyemmäksi. Jos sävelten pituus vaihteli, oli myös lopullinen arvio tarkempi. Tutkijat päättelivät aivojen perustavan arvionsa todellisuudesta ja todennäköisestä tulevaisuudesta aiempiin aistihavaintoihin.
Dopamiini häiritsi myös terveiden ryhmää
Toiseen ryhmään koottiin skitsofreniasta kärsiviä henkilöitä, jotka kokivat aistiharhoja. He arvioivat kohdesävelen lyhyeksi myös silloin, kun edeltävät sävelet olivat eripituisia. Harhoista kärsivät eivät siis pystyneet hyödyntämään aiempia kokemuksia samalla tavoin kuin verrokkiryhmä.
Kokeen toisessa vaiheessa henkilöille annettiin dopamiinitasoja kohottavaa amfetamiinia. Tällöin myös terveiden ryhmän kyky arvioida todellisuutta aiempien havaintojen perusteella heikentyi. Vaikeudet olivat yhteydessä oireen eli harhojen kanssa, eivät diagnosoidun skitsofrenian kanssa.
Tutkijoiden mukaan ilmiö edellyttää vielä runsaasti lisätutkimusta esimerkiksi dementian ja Parkinsonin taudin osalta. Molempiin voi liittyä hallusinaatioita, joihin dopamiinitasoilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus.
