Alexander Stubb sanoo OECD:n lailla olevansa huolissaan Suomen verrattain matalasta työllisyysasteesta, joka OECD:nkin analyysin mukaan johtuu jäykistä työmarkkinoista, kannustinloukuista ja työvoiman osaamisesta.
– OECD:n keskeinen viesti Suomelle on, että meidän täytyy saada yhä useampi suomalainen työelämään, jotta voimme pitää kiinni hyvinvointimallistamme. OECD:n mukaan se edellyttää työn verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, osaamisen kehittämistä ja työmarkkinoiden joustavuutta. Olen analyysistä samaa mieltä. Siksi hallitus on asettanut työn etusijalle päätöksenteossaan, Stubb sanoi OECD:n Suomi-raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
OECD:n mukaan työttömyysjaksot Suomessa venyvät, koska etuudet ja aktivointitoimet eivät kannusta nopeaan paluuseen työmarkkinoille. Suomen haasteena ovat esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyys, perhevapaiden vaikutus naisten työllisyyteen, työnteon korkea verotus sekä liian tiukat pätevyysvaatimukset ja työntekijöiden osaamisen sopeuttaminen muuttuneisiin rakenteisiin.
– OECD:n raportti vahvistaa näkemystämme sekä Suomen haasteiden syvyydestä että tarvittavista ratkaisuista. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka voidaan ratkaista vain uudistamalla rakenteita, Stubb totesi.
Hänen mukaansa hallituksella on selkeä linja: lisää työtä Suomeen.
– Haluamme, että työn tekeminen ja työn teettäminen ovat nykyistä palkitsevampaa. Se tapahtuu muun muassa alentamalla yksikkötyökustannuksia ja edistämällä työehdoista ja palkoista sopimista työpaikoilla. Työntekijöiden palkkaamisesta pitää helpottaa esimerkiksi pidentämällä työntekijän koeaikaa, helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja lyhentämällä irtisanomistilanteisiin liittyvää takaisinottovelvoitetta, Stubb sanoi.
– Lisäksi teemme työn vastaanottamisesta houkuttelevampaa esimerkiksi keventämällä työn verotusta ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kaikki tähtää siihen, että useampi suomalainen pääsee töihin, hän vakuutti.
Lue myös: Tällä mittarilla Suomi on ykkönen: Kehittyneiden maiden suurimmat julkiset menot
