Yksi elämä -terveystalkoiden tuoreen tutkimuksen mukaan 83 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokee käyttävänsä alkoholia kohtuuden rajoissa. Kohtuukäytön hyvä tunnusmerkki on alkoholin vaikutus elämään: liikakäytön puolelle astutaan, jos alkoholin haitat ovat mielihyvää suuremmat.
Naiset (89 %) pitivät alkoholinkäyttöään kohtuullisena miehiä (77 %) useammin. Toisaalta 14 prosenttia vastaajista koki, ettei alkoholinkäyttö ole pysynyt kohtuun rajoissa.
“Tämä on linjassa myös muiden tutkimusten kanssa. Suomalaiset tuntuvat oppineen tunnistamaan alkoholinkäytön hälytysrajat, mikä on hieno asia. Toisaalta vielä ei välttämättä ymmärretä, että pienemmätkin käyttömäärät voivat aiheuttaa terveyshaittoja”, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.
Vuonna 2015 päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisten alkoholinkäytössä korkean riskin hälytysrajana pidetään miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Jos nämä määrät ylittyvät, sairastumisen ja kuoleman riski kasvaa merkittävästi ja alkoholinkäyttöön tulisi viimeistään puuttua.
Melko suuren riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Tämän rajan jälkeen elimistöön alkaa jäädä juomisesta jo pysyvämpiä jälkiä. Mikäli terve aikuinen käyttää alkoholia 0–2 annosta päivässä (naiset 0–1 annosta, miehet 0–2 annosta), ei terveysriskiä todennäköisesti muodostu. Viikkotasolla tärkeää on, että välissä on myös päiviä, jolloin alkoholia ei käytetä lainkaan.
Kohtuullisen käytön tunnusmerkkeinä Hytti pitää annosmäärien lisäksi sitä, että positiivisena koetut vaikutukset ovat negatiivisia suuremmat, eikä alkoholinkäytöstä aiheudu sosiaalisia, taloudellisia tai terveydellisiä haittoja.
Yksi elämä -terveystalkoot tutki marraskuussa 2016 suomalaisten kokemuksia omasta terveydestä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland, ja siihen vastasi 1006 suomalaista. Lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän (18–74 v.), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
