Valiokunta tukee rajalain jatkoa – ”ainoa tehokas keino”

Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat jättivät mietintöön vastalauseen.
Vaalimaan suljettu raja-asema huhtikuussa 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vaalimaan suljettu raja-asema huhtikuussa 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Hallintovaliokunta kannattaa tänään tiistaina valmistuneessa mietinnössään rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, jonka mukaan kyseisen lain voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2026 loppuun.

Mietintöön jätettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja vihreän eduskuntaryhmän yhteinen vastalause.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Rajaturvallisuuslaki eli laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi hyväksyttiin alun perin heinäkuussa 2024 kiireellisenä. Se tuli voimaan 22.7.2024 ja on voimassa vuoden voimaantulosta.

Hallintovaliokunnan mukaan laki on näissä olosuhteissa ainoa tehokas keino välineellistetyn maahantulon torjuntaan. Valiokunta  toteaa tiedotteessaan turvallisuustilanteen itärajalla olevan jännitteinen mutta vakaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvallisuusympäristössä ei ole odotettavissa lähiaikoina olennaisia muutoksia, vaan se säilyy todennäköisesti vakavana ja vaikeasti ennakoitavana. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Valiokunta viittaa turvallisuusviranomaisten arvioihin, joiden mukaan on todennäköistä, että käsillä on pitkäkestoinen tilanne, jonka taustalla on yleinen heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa.

Valiokunnan mietinnössä lakiehdotusta on tarkasteltu laajasti myös EU-oikeudellisesta näkökulmasta. Valiokunta katsoo, että käsiteltävänä oleva lakiehdotus on näissä olosuhteissa ainoa tehokas keino välineellistetyn maahantulon aiheuttamien vakavien uhkien torjumisessa ja kansallisen turvallisuuden varmistamisessa.

Nykyiset menettelyt on suunnattu tilanteen hallintaan eikä uhkan torjuntaan, eikä niillä pystytä tehokkaasti torjumaan vihamielisen valtion Suomeen kohdistamaa painostamista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laki on käytännön toiminnan näkökulmasta selkeä eikä sen soveltamista ole pidetty ongelmallisena. Rajavartiolaitos on ohjeistuksen ja koulutuksen lisäksi myös käytännön tasolla harjoitellut lain soveltamista.

Poimintoja videosisällöistämme

Hallintovaliokunta pitää lain voimassaoloajan jatkamista välttämättömänä ja ehdotettua voimassaoloaikaa perusteltuna. Valiokunta katsoo, että lakiehdotus täyttää myös ne vaatimukset, joita eduskunnan osallistamiselta voidaan poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa ja siihen perustuvaa operatiivista toimintaa edellyttävissä käytännön tilanteissa edellyttää.

Näin käsittely eduskunnassa etenee

Rajaturvallisuuslain tavoitteena on torjua Suomeen välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin.

Laissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Laki koskee tilannetta, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Valtioneuvosto toteaa rajoituspäätöksen tarpeen yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu.

Asian käsittely jatkuu seuraavaksi eduskunnan täysistunnossa. Täysistunto käsittelee asiaa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.

Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tavallisesti perustuslain säätämisjärjestys edellyttää, että lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien yli. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos eduskunnan täysistunto julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos